Maalämpöpumpun mahdollinen meluhaitta torjutaan suunnitteluvaiheessa

Toimiva maalämpöjärjestelmä on suosittu talojen lämpölaskun ja hiilijalanjäljen pienentäjä. Maalämpö voi kuitenkin aiheuttaa meluhaitan, joka voi pahimmillaan tehdä yhdestä tai useammasta asunnosta asuinkelvottoman. Pätevän ääniteknisen asiantuntijan avulla mahdollinen meluongelma voidaan tunnistaa ja torjua jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Asuntojen ääniolosuhteilla on nykyään suuri merkitys, ja hyvien asumisolosuhteiden varmistaminen on paitsi taloyhtiön velvollisuus, myös asukkaiden ja osakkaiden viihtyvyyden ja asuntojen arvon kannalta olennainen osatekijä.

Asuinkerrostaloihin ja rivitaloihin asennettujen maalämpöjärjestelmien suuren suosion myötä maalämpöjärjestelmistä asuntoihin kantautuva melu on noussut merkittäväksi huolenaiheeksi. Asiasta tehdyt uutisjutut ovat herättäneet runsasta keskustelua, mutta ratkaisuja ongelmiin ei juurikaan ole esitetty.

Meluhaitan korjaaminen vasta valmiin toteutuksen kohdalla on kallista ja epävarmaa, sillä suunnittelussa ja toteutuksessa tehtyjen valintojen aiheuttamia perustavanlaatuisia ongelmia ei aina ole mahdollista ratkaista jälkikäteen.

Asuntojen meluongelmat johtuvat pitkälti siitä, että maalämpökohteiden suunnitteluun, hankintaan, toteutukseen ja vastuunjakoon liittyviä ääniteknisiä riskejä ei ole osattu ottaa riittävissä määrin huomioon, eikä hankkeissa ole käytetty ääniteknistä asiantuntijaa eli akustikkoa. Meluhaitan korjaaminen vasta valmiin toteutuksen kohdalla on kallista ja epävarmaa, sillä suunnittelussa ja toteutuksessa tehtyjen valintojen aiheuttamia perustavanlaatuisia ongelmia ei aina ole mahdollista ratkaista jälkikäteen. Tämä nousee esiin erityisesti vanhoissa kohteissa, joissa lämmitysmuotoa vaihdetaan.

Akustikko auttaa meluriskien hallinnassa

Äänitekniikkaan liittyvien asioiden huomioon ottaminen edellyttää erityisasiantuntemusta. Tarvittavaa osaamista ei välttämättä löydy tilaajan, isännöinnin, urakoitsijan eikä välttämättä myöskään urakan valvojan puolelta.  Maalämpöhankkeeseen heti suunnitteluvaiheessa kiinnitetty akustikko tuo hankkeeseen riskienhallinnan kannalta olennaista osaamista.

Maalämpöpumppujen melu voi kantautua häiritsevänä lähimpiin asuntoihin. Laitteiden ilmaäänestä aiheutuvan meluongelman riski voidaan välttää akustikon tekemillä mittauksilla ja selvityksellä jo suunnitteluvaiheessa.  Mikäli järjestelmälle ajateltu sijoituspaikka ei ole melun kannalta toteutuskelpoinen, järjestelmälle voidaan tarvittaessa suunnitella toinen asennuspaikka kauemmas asunnoista.

Melu etenee useita reittejä pitkin

Vanhoihin rakennuksiin asennettavien maalämpölaitteistojen meluongelmat ovat tapauskohtaisia ja ne ovat joskus vaikeita ratkaistavia. Tyypillisesti melun aiheuttajana ovat maalämpöpumput sekä niihin kytkeytyvät putkistot ja apulaitteet. Laitemelu voi edetä asuntoihin useita eri etenemisreittejä. Melu voi olla rakenteiden läpi kantautuvaa ilmaääntä tai rakenteissa värähtelynä etenevää runkoääntä. Asuntoon kantautuva melutaso on eri etenemisreittien summa. Yksittäisen kytkeytymisreitin vaimentaminen tai katkaisu ei tästä syystä yleensä riitä melun vaimentamiseksi, vaan kytkeytymisreitit on tunnistettava ja torjunta tehtävä kattavasti. Tilannetta voi verrata kumisaappaaseen, jossa on useampi reikä: sukat kastuvat siihen asti, kun kaikki reiät on paikattu.

Merkittävä osatekijä meluongelmien syntymisessä on se, että vaikka maalämpöjärjestelmät kasataan tunnetuista vakiokomponenteista, ne toteutetaan vanhoissa rakennuksissa oleviin useimmiten ahtaisiin tiloihin, joiden yläpuolella tai vieressä on asuntoja. Vanhojen tilojen mitoitusta ja niiden rakenteiden äänitekniikkaa ei ole alun perin suunniteltu voimakasta melua ja tärinää aiheuttavien laitteiden kannalta. Tästä syystä äänitekniikkaan tulisi kiinnittää riittävästi huomioita jokaisessa kohteessa jo suunnittelu- ja hankintavaiheessa.

Pienitaajuinen värähtely kuuluu jyrinänä tai tärinänä

Maalämpöjärjestelmien mitoituksessa ei välttämättä osata huomioida maalämpöpumppujen aiheuttamaa jyrinänä tai tärinänä havaittavaa pienitaajuista melua eikä vanhojen rakenteiden äänieristystä laitetilasta lähimpään asuinhuoneeseen. Kerrostalokohteissa käytettävien lämpöpumppujen melutasoissa on suurta vaihtelua eri mallien välillä. Lisäksi vanhojen rakenteiden äänieristävyys vaihtelee kohdekohtaisesti, ja voi olla varsin heikko meluhaitan kannalta olennaisilla pienillä taajuuksilla. Ilmaäänenä esiintyvän pienitaajuisen laitemelun vaimentaminen voi olla vaikeaa. Ääniteknisesti tehokkaat ratkaisut voivat edellyttää raskaita rakenteellisia muutoksia, jotka eivät mahdu ahtaisiin tiloihin. Asuntojen puolelle tehtävät rakenteelliset muutokset eivät yleensä ole mahdollisia toteuttaa. Joskus muutokset ovat kustannusten ja aikataulujen kannalta toteutuskelvottomia.

Vaikka itse maalämpöpumput on yleensä tärinäeristetty lattiasta, pumppuihin liittyvät tärisevät putkistot kytkevät värähtelyä rakennusrunkoon kannakointien, seinäläpivientien ja järjestelmän apulaitteiden kautta. Rakenteisiin kytkeytyvä pienitaajuinen värähtely voi tällöin aiheuttaa lähimpiin asuntoihin runkomelusta aiheutuvaa meluhaittaa, vaikka tilojen välinen ilmaäänieristys olisi laitemelun kannalta riittävä. Runkomelun torjunta on tehtävä kattavasti ja huolellisesti järjestelmän asennusvaiheessa, käyttäen oikein mitoitettuja vaimentimia ja ratkaisuja.

Isännöitsijän rooli on maalämpöhankkeessa olennainen

Tilaajaosapuolena toimivien taloyhtiöiden osaaminen on rajallista, eikä meluongelmia aina osata riittävästi ennakoida tai välttää ennen niiden ilmenemistä. Taloyhtiöiden hallitukset koostuvat tyypillisesti osakkaista, eikä hallituksissa välttämättä ole riittävää ja laaja-alaista osaamista liittyen rakennuttamiseen, urakkahankintoihin, urakkasopimuksiin ja talotekniikkaan sekä taloyhtiön lakisääteisiin vastuisiin ja velvollisuuksiin ja näihin liittyvään riskienhallintaan.

Hallinnollista työtä tekevien ammatti-isännöitsijöiden ajankäyttö ei aina mahdollista riittävää perehtymistä ja kokemuksen hankkimista liittyen urakoiden teknisiin ja sopimusteknisiin kysymyksiin. Tyypillisesti vasta teknisellä isännöitsijällä on riittävää osaamista ja ennakointikykyä urakoiden sopimusehtoihin, rakennuttamiseen ja valvontaan liittyen, mutta läheskään kaikilla taloyhtiöillä ei ole kokenutta teknistä isännöitsijää käytettävissään.

Valmistajien vastuu ei ulotu laitteistojen asennuksiin tai kohdekiinteistöjen rakenteellisiin ominaisuuksiin.

Myös alan kilpailutilanne saa monet tekijät välttämään mahdollisten riskien esiintuomista, sillä niiden hallintaan liittyy lisäkustannuksia, jotka voivat viedä urakan halvemmalle toimijalle. Laitevalmistajat tuntevat yleensä omat laitteensa, mutta valmistajien vastuu ei ulotu laitteistojen asennuksiin tai kohdekiinteistöjen rakenteellisiin ominaisuuksiin.

Jos tilaaja ei riittävästi tiedosta maalämpöprojektin ääniteknisiä riskejä, järjestelmätoimittajilta ja urakoitsijoilta ei ehkä osata edellyttää hankinta- ja toteutusvaiheissa riittäviä näyttöjä ja vastuita näihin liittyen. Kun riskejä ei kunnolla ymmärretä, niiden välttämiseen tarvittavia ennakoivia toimenpiteitä, aikatauluja ja kustannuksia ei nähdä tarpeellisiksi, jolloin ne jäävät selvittämättä.

Asunto-osakeyhtiölain mukaisesti taloyhtiö vastaa rakennuksen rakenteista sekä taloteknisistä järjestelmistä sekä niiden ylläpidosta. Näihin liittyvien melurajojen täyttyminen on myös aina taloyhtiön vastuulla.

Pahimmassa tapauksessa taloyhtiö tilaa, hyväksyy ja vastaanottaa maalämpöjärjestelmän, joka käyttöönottoa seuraavan vuoden aikana aiheuttaa meluongelman yhteen tai useampaan asuntoon. Urakan vastaanottamisen jälkeen vastuu järjestelmästä ja sen aiheuttamasta melusta on jo siirtynyt taloyhtiölle. Kun urakoitsija, järjestelmätoimittaja ja laitetoimittajat vastaavat enää takuuajan korjauksista, niillä ei välttämättä ole juridisesti sitovaa velvoitetta eikä liiketaloudellista intressiä korjata ja ratkaista myöhemmin ilmenneitä ongelmia.

Asunto-osakeyhtiölain mukaisesti taloyhtiö vastaa rakennuksen rakenteista sekä taloteknisistä järjestelmistä sekä niiden ylläpidosta. Näihin liittyvien melurajojen täyttyminen on myös aina taloyhtiön vastuulla.

Asumisterveysasetus kertoo melun toimenpiderajat

Terveydensuojelulain nojalla annetussa asumisterveysasetuksessa on asetettu toimenpiderajat asuntoihin kantautuvalle melulle. Maalämpöjärjestelmiä ja muita jatkuvatoimisia talotekniikan laitteistoja sitovat erityisesti yöajan ja pienitaajuisen melun toimenpiderajat, jotka ovat varsin tiukat nukkumiseen käytetyissä asuinhuoneissa sallittujen melutasojen osalta.

Mikäli maalämpöjärjestelmän asennus edellyttää rakennus- tai muutoslupaa, rakennusvalvonta voi edellyttää, että laitteiston melutasot täyttävät myös rakennuksen ääniympäristöasetuksessa asetetut melun ohjearvot.

Jotta taloyhtiö voi kantaa vastuunsa ääniasioista, sen tulee sopimusteknisesti varmistaa, että melurajojen täyttyminen on ehtona urakan vastaanottamiselle ja viimeisille maksuerille. Käytännössä tämä tulee osoittaa asiantuntijan tekemin melumittauksin, jotka tehdään asunnoissa maalämpöjärjestelmän melun kannalta edustavassa käyttötilanteessa.

Mikäli asukas kokee häiritsevää melua asunnossaan, asian jatkoselvittäminen on ensisijaisesti taloyhtiön ja isännöitsijän vastuulla. Tarvittaessa asukas voi olla yhteydessä kunnan asumisterveysviranomaiseen, ja pyytää terveystarkastajaa tekemään asunnontarkastuksen mahdollisen meluhaitan arvioimiseksi. Nopeampana vaihtoehtona voi olla melumittausten tilaaminen yksityiseltä akustiikka-alan asiantuntijalta. Tällöin asukkaan on syytä sopia taloyhtiön kanssa, että taloyhtiö maksaa selvityksen kustannukset ja ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli mittaukset osoittavat melurajojen ylittyvän asunnossa.

Mikäli luotettavin mittauksin tai terveysviranomaisen toimesta osoitetaan, että taloteknisen laitteiston kuten maalämpöjärjestelmän melu ylittää asumisterveysasetuksen toimenpiderajat asunnossa, taloyhtiö on velvollinen korjaamaan asian. Taloyhtiöllä on tällöin oikeus käyttää kohtuullinen määrä aikaa korjausten tekemiseen. Tarvittaessa terveysviranomainen voi asettaa uhkasakon taloyhtiölle.

Akustikkoa tarvitaan koko hankkeen ajan

Paras tapa asuntojen meluongelmien ennakointiin ja välttämiseen on ottaa ammattimainen akustikko, eli akustiikkasuunnittelija, mukaan maalämpöhankkeeseen heti sen suunnitteluvaiheessa. Päteviä akustiikkasuunnittelijoita voi hakea esimerkiksi FISE:n pätevyyspalvelusta (https://www.patevyyspalvelu.fi/registry) .