Akukon 20 vuotta: Hyvässä asuinympäristössä melu ei häiritse
11.11.2015
Akukonin toimintaperiaatteisiin kuuluu ajatus siitä, että onnistuneessa asuinympäristössä akustiikka ja melu ovat hyvällä tasolla. Lisäksi toimivassa yhteiskunnassa on hyviä esitystiloja, jotka tuovat kulttuurin ihmisten lähelle.
Akukon perustettiin vuonna 1995. Kahden miehen alulle laittama yritys on kasvanut 20 vuodessa huomattavaksi akustiikka- ja av-alan toimijaksi, joka työllistää yli 30 vakituista toimihenkilöä sekä lukuisia yhteistyökumppaneita.
Yritys sai alkunsa, kun Henrik Möllerin ja Tapio Lahden tiet erkanivat Suomen Akustiikkakeskuksesta. Vaikka miehet perustivat oman osakeyhtiön, elivät he silti alkuun symbioosissa Akustiikkakeskuksen kanssa. Yritysten toimistot sijaitsivat samoissa tiloissa ja Lahti teki meluselvityksiä myös Akustiikkakeskukselle. Akukonin toiminta painottui alussa meluselvitysten lisäksi huone-, rakennus- ja sähköakustiikkaan.
Suomi oli yrityksen perustamisen aikaan toipumassa vuosikymmenen alun lamasta, joka näkyi myös Akukonin liiketoiminnassa – positiivisessa mielessä.
”Laman aikana rakennettiin halvalla kulttuuritaloja. Vaikka projekteista ei saanut paljon rahaa, ne olivat meille silti hyviä kokemuksia”, Akukonin hallituksen puheenjohtaja ja johtava konsultti Henrik Möller kertoo.
Lisää tekijöitä kasvavaan bisnekseen
Möller muistelee, että Suomessa oli ennen Akukonia vain yksi tai kaksi akustiikka-alan yritystä. Akukon sai onnistuneiden töiden kautta aina lisää projekteja kontolleen siitä huolimatta, että oli uusi toimija pienellä alalla.
Yrityksen toiminta kehittyi pikkuhiljaa uusien projektien myötä. Yhtäkkiä kahden miehen panos ei enää riittänytkään, vaan tarvittiin lisää tekijöitä. Ensimmäinen työntekijä, Akukonin nykyinen hallintopäällikkö Sari Taskinen, palkattiin 1996 ja häntä seurasi pian vanhempi konsultti Anssi Ruusuvuori. Nykyinen tekninen johtaja Timo Peltonen sekä konsultti Tarja Lahti liittyivät joukkoon seuraavana vuonna. Molemmat rekrytoitiin suoraan koulun penkiltä Teknillisestä korkeakoulusta, jonne Akukonilla on edelleen hyvät suhteet.
Rekrytoinnit eivät suinkaan jääneet siihen, vaan Akukon on kasvanut keskimäärin noin kahdella henkilöllä vuodessa. Vuonna 2003 Akukon perusti konttorin myös Tallinnaan. Etelänaapurin toimiston johtoon valittiin akustiikkaan ja ympäristömeluun erikoistunut Marko Ründva, joka viihtyy toimessaan edelleen.
Vuonna 2004 Akukon pääsi osalliseksi Verkatehdas-projektiin, jolloin yritys palkkasi useita työntekijöitä myös av-suunnittelun piiriin. Vuonna 2005 käynnistettiin Helsingin Musiikkitalon suunnittelu, jonka myötä muun muassa yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Ari Lepoluoto otettiin AV-tiimin vahvistukseksi.
Möller painottaa, että laajentumista ei alkuvuosina suunniteltu, vaan se tapahtui luonnollisesti uusien projektien myötä. Projekteja taas metsästettiin kovalla jalkatyöllä.
”Olen juossut sadoissa kissanristiäisissä tekemässä alaa ja Akukonia tunnetuksi”, Möller nauraa.
Akustiikka-ala on aiempaa tunnetumpi
Hyvää akustiikkaa osataan nykyään vaatia. Vaatimustason kasvu ja onnistuneet projektit ovat saaneet aikaan sen, että akustiikkasuunnittelulle on tänä päivänä huomattavasti enemmän kysyntää kuin aiemmin.
”Asiakasprofiilimme on laajentunut vuosien varrella. Aiemmin tilaaja oli rakennuttaja, loppukäyttäjä tai arkkitehti. Nykyään voimme olla myös muiden suunnittelijoiden tai rakentajan konsultteina”, akustiikkakonsultti Tarja Lahti sanoo.
Akustiikkakonsultoinnin kysyntä kasvaa myös siitä syystä, että ääniympäristölle asetetaan viranomaisvaatimuksia. Vaatimusten toteutumista halutaan myös valvoa. Toinen kysyntää lisäävä tekijä on urbanisaatio, jonka seurauksena rakentaminen on tiiviimpää ja sitä tehdään meluisiin paikkoihin, esimerkiksi ratojen ja liikenneväylien varrelle.
Jatkossa tarvitaan enemmän toiminnallista suunnittelua
Vaikka akustiikkasuunnittelulle on nykyään kysyntää, ei toiminnallisen suunnittelijan käyttäminen projekteissa ole vieläkään selviö. Erityisesti parantamisen varaa olisi Möllerin mukaan teatterirakentamisessa.
”Teatteri- ja esitystekniikan suunnittelu on lopputuloksen kannalta arvokasta ja sitä eivät arkkitehdit osaa. Toivon, että Suomessa ruvetaan käyttämään teatteriasiantuntijoita.”
Teatterisuunnittelun ja toimitiloihin liittyvän toiminnallisen konsultoinnin osuus Akukonin palveluista kuitenkin kasvaa. Yhä suurempi osa työstä tehdään audiovisuaalisesti, etäyhteyksiä ja audiovisuaalista esitystekniikkaa hyödyntäen. Tämä asettaa vaatimuksia sekä akustiikalle että muulle suunnittelulle.
Jos esimerkiksi tiimityössä puhe välitetään mikrofonin, etäyhteyden ja kaiuttimen kautta, tulee tilan akustiikan olla tällaiseen toimintaan soveltuva. Jos työssä käytetään näyttöpintoja, tulee huoneen ja kalustuksen olla sellainen, että kaikilla on hyvä näkyvyys.
Hyvä esimerkki projekteista, joissa toiminnallisen suunnittelun osuus on ollut merkittävä, on esimerkiksi kulttuurikeskus Logomo Turussa.
Akukon on mukana toimialojen yhteistyössä
Möllerin mukaan Akukonissa on suhtauduttu kilpailuun mahdollisuutena tehdä yhteistyötä kollegoiden kanssa.
”Akustiikka-alan sisäinen yhteistyö on auttanut kehittymään. Akukon on ollut valmis kantamaan kortensa kekoon koko yhteisön kehittymisen ja tietämyksen lisäämiseksi.”
Akukonin rooli on ollut merkittävä myös av-alan toimialajärjestö Avita Ry:n toiminnassa.
”Akukon on yli kymmenen vuoden ajan ollut kehittämässä av-alan yhteistyötä Avitan työryhmissä ja hallituksessa”, kertoo toimitusjohtaja Ari Lepoluoto.
Kestävän kasvun polulla
Tarja Lahti ennustaa, että akustiikka-alan kilpailu tulee jatkossa kovenemaan, kun uudet yritykset ryhtyvät valtaamaan alaa. Niinpä Akukonin on tehtävä kovasti töitä säilyttääkseen asemansa johtavana akustiikka-alan yrityksenä. Eväät tälle ovat olemassa, sillä alan kasvu ei ole hiipumaan päin.
”Siellä, missä rakennetaan, tarvitaan edelleen meluntorjuntaa, akustiikkasuunnittelua ja av-suunnittelua.”
Henrik Möller on samoilla linjoilla Lahden kanssa.
”Ennustan tietenkin Akukonille loistavaa tulevaisuutta! Kymmenen vuoden päästä meillä on useita uusia toimistoja sekä Suomessa että ulkomailla.”
Kasvua ei kuitenkaan aiota tahkota työntekijöiden jaksamisen kustannuksella. Möller painottaa, että Akukonin arvojen keskiössä on olla sellainen työpaikka, jossa työntekijät viihtyvät.
”Täällä nauretaan paljon. Työnteko on kivaa!”
Akukonilla on käytössä kestävän kasvun strategia. Kasvuun pyritään kehittämällä ja markkinoimalla nykyisiä palveluita, sekä innovoimalla myös uusia. Esimerkki tästä on audiolaboratorioiden toimittaminen avaimet käteen -toimituksena, jossa yhdistyy akustiikka-, av- ja projektiosaaminen yhdeksi kokonaisuudeksi.
”Toimitusjohtajan tehtävät Akukonissa voisi kiteyttää seuraavasti: pidetään huolta kasvusta, vakavaraisuudesta sekä asiakastyytyväisyydestä. Mikään näistä ei toteudu, ellei henkilöstö viihdy ja koe työtään mielekkääksi”, kuvailee toimitusjohtaja Ari Lepoluoto.
