Maalämpöpumpun mahdollinen meluhaitta torjutaan suunnitteluvaiheessa

Maalämpö lämmitysmuotona on suosittu talojen lämmityskulujen ja hiilijalanjäljen pienentäjä. Maalämpöjärjestelmä voi kuitenkin aiheuttaa meluhaitan, joka voi pahimmillaan tehdä yhdestä tai useammasta asunnosta asuinkelvottoman. Pätevän ääniteknisen asiantuntijan avulla mahdollinen meluongelma voidaan tunnistaa ja torjua jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Asuntojen ääniolosuhteilla on nykyään suuri merkitys, ja hyvien asumisolosuhteiden varmistaminen on paitsi taloyhtiön velvollisuus, myös asukkaiden ja osakkaiden viihtyvyyden sekä asuntojen arvon kannalta olennainen osatekijä.

Asuinkerrostaloihin ja rivitaloihin asennettujen maalämpöjärjestelmien suuren suosion myötä maalämpöjärjestelmistä asuntoihin kantautuva melu on noussut merkittäväksi huolenaiheeksi. Asiasta tehdyt uutisjutut ovat herättäneet runsasta keskustelua, mutta ratkaisuja ongelmiin ei juurikaan ole esitetty.

Meluhaitan korjaaminen vasta valmiin toteutuksen kohdalla on kallista ja epävarmaa, sillä suunnittelussa ja toteutuksessa tehtyjen valintojen aiheuttamia perustavanlaatuisia ongelmia ei aina ole mahdollista ratkaista jälkikäteen.

Asuntojen meluongelmat johtuvat pitkälti siitä, että maalämpökohteiden suunnitteluun, hankintaan, toteutukseen ja vastuunjakoon liittyviä ääniteknisiä riskejä ei ole osattu ottaa riittävissä määrin huomioon, eikä hankkeissa ole käytetty ääniteknistä asiantuntijaa eli akustikkoa. Meluhaitan korjaaminen maalämpöjärjestelmän asennuksen jälkeen on kallista ja epävarmaa, sillä suunnittelussa ja toteutuksessa tehtyjen valintojen aiheuttamia perustavanlaatuisia ongelmia ei aina ole mahdollista ratkaista jälkikäteen. Tämä nousee esiin erityisesti vanhoissa kohteissa, joissa lämmitysmuotoa vaihdetaan.

Akustikko auttaa meluriskien hallinnassa

Äänitekniikkaan ja meluun liittyvien asioiden huomioiminen edellyttää erityisasiantuntemusta. Tarvittavaa osaamista ei aina löydy tilaajan, isännöinnin, urakoitsijan eikä välttämättä myöskään urakan valvojan puolelta.  Maalämpöhankkeeseen heti suunnitteluvaiheessa kiinnitetty akustikko tuo hankkeeseen riskienhallinnan kannalta olennaista osaamista.

Esimerkki meluriskistä on maalämpöpumppujen melu, joka voi kantautua häiritsevänä lähimpiin asuntoihin. Laitteiden ilmaäänestä aiheutuvan meluongelman riski voidaan välttää akustikon tekemillä mittauksilla ja selvityksellä jo suunnitteluvaiheessa.  Mikäli järjestelmälle ajateltu sijoituspaikka ei ole melun kannalta toteutuskelpoinen, järjestelmälle voidaan tarvittaessa suunnitella toinen asennuspaikka kauemmas asunnoista. Järjestelmän siirto toiseen paikkaan jälkikäteen meluhaitan vuoksi voi olla haastavaa tai mahdotonta.

Merkittävä osatekijä meluongelmien syntymisessä on se, että vaikka maalämpöjärjestelmät kasataan tunnetuista vakiokomponenteista, ne toteutetaan vanhoissa rakennuksissa olemassa oleviin, useimmiten ahtaisiin tiloihin, joiden yläpuolella tai vieressä on asuntoja. Vanhojen tilojen mitoitusta ja niiden rakenteiden äänitekniikkaa ei ole alun perin suunniteltu voimakasta melua ja tärinää aiheuttavien laitteiden kannalta. Tästä syystä äänitekniikkaan ja melun hallintaan tulisi kiinnittää riittävästi huomioita jokaisessa kohteessa jo maalämpöjärjestelmän suunnittelu- ja hankintavaiheessa.

Melu etenee useita reittejä pitkin

Laitemelu voi edetä asuntoihin useita eri etenemisreittejä pitkin. Maalämpöjärjestelmän aiheuttama melu voi olla rakenteiden läpi kantautuvaa ilmaääntä tai rakenteita pitkin värähtelynä etenevää runkoääntä. Asuntoon muodostuva melutaso on eri etenemisreittien summa. Yksittäisen etenemisreitin vaimentaminen tai katkaisu ei tästä syystä yleensä riitä melun vaimentamiseksi, vaan eri reitit on tunnistettava ja torjunta tehtävä kattavasti. Tilannetta voi verrata kumisaappaaseen, jossa on useampi reikä: sukat kastuvat siihen asti, kunnes kaikki reiät on paikattu.

Vanhoihin rakennuksiin asennettavien maalämpölaitteistojen meluongelmat ovat tapauskohtaisia ja ne on joskus vaikea ratkaista. Tyypillisesti melun aiheuttavat maalämpöpumput sekä niihin kytkeytyvät putkistot ja apulaitteet.

Pienitaajuinen värähtely kuuluu jyrinänä tai tuntuu tärinänä

Maalämpöjärjestelmien suunnittelussa ei ilman akustikkoa välttämättä osata huomioida vanhojen rakenteiden äänieristystä laitetilasta lähimpään asuinhuoneeseen eikä maalämpöpumppujen aiheuttamaa jyrinänä tai tärinänä havaittavaa pienitaajuista melua. Kerrostalokohteissa käytettävien lämpöpumppujen melutasoissa on myös suurta vaihtelua eri mallien välillä, minkä lisäksi vanhojen rakenteiden äänieristävyys vaihtelee rakennuskohtaisesti. Onnistunut melun hallinta edellyttääkin asiantuntemusta ja hankekohtaisia ratkaisuja.

Vanhojen rakenteiden ääneneristävyys voi olla varsin heikko meluhaitan kannalta olennaisilla pienillä taajuuksilla. Ilmaäänenä esiintyvän pienitaajuisen laitemelun vaimentaminen voi olla vaikeaa, sillä ääniteknisesti tehokkaat ratkaisut voivat edellyttää raskaita rakenteellisia muutoksia, jotka eivät mahdu ahtaisiin tiloihin. Asuntojen puolelle tehtävät rakenteelliset muutokset taas eivät yleensä ole mahdollisia toteuttaa. Joskus vaadittavat muutokset ovat kustannusten ja aikataulujen kannalta toteutuskelvottomia.

Vaikka itse maalämpöpumput on yleensä tärinäeristetty lattiasta, voivat niihin liittyvät tärisevät putkistot aiheuttaa lähimmissä asunnoissa jyrinänä tai tärinänä havaittavaa runkoääntä. Putkistot kytkevät maalämpöpumppujen pienitaajuista värähtelyä rakennusrunkoon kannakointien, seinäläpivientien ja järjestelmän apulaitteiden kautta. Syntyvä runkoääni voi aiheuttaa meluhaittaa, vaikka tilojen välinen ilmaäänieristys olisi laitemelun kannalta riittävä. Runkoäänen torjunta on tehtävä kattavasti ja huolellisesti järjestelmän asennusvaiheessa, käyttäen oikein mitoitettuja vaimentimia ja vaimennusratkaisuja.

Isännöitsijän rooli on maalämpöhankkeessa olennainen

Tilaajaosapuolena toimivien taloyhtiöiden osaaminen on rajallista, eikä meluongelmia aina osata riittävästi ennakoida tai välttää ennen niiden ilmenemistä. Taloyhtiöiden hallitukset koostuvat tyypillisesti osakkaista, eikä hallituksissa välttämättä ole riittävää ja laaja-alaista osaamista liittyen rakennuttamiseen, urakkahankintoihin, urakkasopimuksiin ja talotekniikkaan sekä taloyhtiön lakisääteisiin vastuisiin ja velvollisuuksiin ja näihin liittyvään riskienhallintaan.

Hallinnollista työtä tekevien ammatti-isännöitsijöiden ajankäyttö ei aina mahdollista riittävää perehtymistä ja kokemuksen hankkimista liittyen urakoiden teknisiin ja sopimusteknisiin kysymyksiin. Tyypillisesti vasta teknisellä isännöitsijällä on riittävää osaamista ja ennakointikykyä urakoiden sopimusehtoihin, rakennuttamiseen ja valvontaan liittyen, mutta läheskään kaikilla taloyhtiöillä ei ole kokenutta teknistä isännöitsijää käytettävissään.

Laitevalmistajien vastuu ei ulotu laitteistojen asennuksiin tai kohdekiinteistöjen rakenteellisiin ominaisuuksiin.

Myös alan kilpailutilanne saa monet maalämpöpumppuja asentavat tekijät välttämään mahdollisten riskien esiintuomista, sillä niiden hallintaan liittyy lisäkustannuksia, jotka voivat viedä urakan halvemmalle toimijalle. Laitevalmistajat tuntevat yleensä omat laitteensa, mutta valmistajien vastuu ei ulotu laitteistojen asennuksiin tai kohdekiinteistöjen rakenteellisiin ominaisuuksiin.

Jos tilaaja ei riittävästi tiedosta maalämpöprojektin ääniteknisiä ja meluriskejä, järjestelmätoimittajilta ja urakoitsijoilta ei ehkä osata edellyttää hankinta- ja toteutusvaiheissa riittäviä näyttöjä ja vastuita näihin liittyen. Kun riskejä ei kunnolla ymmärretä, niiden välttämiseen tarvittavia ennakoivia toimenpiteitä, aikaa ja kustannuksia ei nähdä tarpeellisiksi, jolloin ne jäävät selvittämättä.

Asunto-osakeyhtiölain mukaisesti taloyhtiö vastaa rakennuksen rakenteista sekä taloteknisistä järjestelmistä sekä niiden ylläpidosta. Näihin liittyvien melurajojen täyttyminen on myös aina taloyhtiön vastuulla.

Pahimmassa tapauksessa taloyhtiö tilaa, hyväksyy ja vastaanottaa maalämpöjärjestelmän, joka käyttöönottoa seuraavan vuoden aikana aiheuttaa meluongelman yhteen tai useampaan asuntoon. Urakan vastaanottamisen jälkeen vastuu järjestelmästä ja sen aiheuttamasta melusta on jo siirtynyt taloyhtiölle, joka asunto-osakeyhtiölain mukaisesti vastaa rakennuksen rakenteista sekä taloteknisistä laitteista ja niiden ylläpidosta, mukaan lukien näihin liittyvien melurajojen täyttymisestä. Kun urakoitsija, järjestelmätoimittaja ja laitetoimittajat vastaavat enää takuuajan korjauksista, niillä ei välttämättä ole juridisesti sitovaa velvoitetta eikä liiketaloudellista intressiä korjata ja ratkaista myöhemmin ilmenneitä ongelmia.

Asumisterveysasetus kertoo melun toimenpiderajat

Terveydensuojelulain nojalla annetussa asumisterveysasetuksessa on asetettu toimenpiderajat asuntoihin kantautuvalle melulle. Maalämpöjärjestelmiä ja muita jatkuvatoimisia talotekniikan laitteistoja sitovat erityisesti yöajan ja pienitaajuisen melun toimenpiderajat, jotka ovat varsin tiukat nukkumiseen käytetyissä asuinhuoneissa sallittujen melutasojen osalta.

Mikäli maalämpöjärjestelmän asennus edellyttää rakennus- tai muutoslupaa, rakennusvalvonta voi vaatia, että laitteiston melutasot täyttävät myös rakennusten ääniympäristöasetuksessa 796/2017 asetetut melun ohjearvot.

Jotta taloyhtiö voi kantaa vastuunsa ääniasioista, sen tulee sopimusteknisesti varmistaa, että melurajojen täyttyminen on ehtona urakan vastaanottamiselle ja viimeisille maksuerille. Käytännössä rajojen täyttyminen tulee osoittaa asiantuntijan tekemin melumittauksin, jotka tehdään asunnoissa maalämpöjärjestelmän melun kannalta edustavassa käyttötilanteessa.

Mikäli asukas kuitenkin kokee häiritsevää melua asunnossaan, asian jatkoselvittäminen on ensisijaisesti taloyhtiön ja isännöitsijän vastuulla. Tarvittaessa asukas voi olla yhteydessä kunnan asumisterveysviranomaiseen, ja pyytää terveystarkastajaa tekemään asunnontarkastuksen mahdollisen meluhaitan arvioimiseksi. Nopein vaihtoehto voi olla melumittausten tilaaminen yksityiseltä akustiikka-alan asiantuntijalta. Tällöin asukkaan on syytä sopia taloyhtiön kanssa, että taloyhtiö maksaa selvityksen kustannukset ja ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli mittaukset osoittavat melurajojen ylittyvän asunnossa.

Mikäli luotettavin mittauksin tai terveysviranomaisen toimesta osoitetaan, että taloteknisen laitteiston kuten maalämpöjärjestelmän melu ylittää asumisterveysasetuksen toimenpiderajat asunnossa, taloyhtiö on velvollinen korjaamaan asian. Taloyhtiöllä on tällöin oikeus käyttää kohtuullinen määrä aikaa korjausten tekemiseen. Tarvittaessa terveysviranomainen voi asettaa uhkasakon taloyhtiölle.

Akustikkoa tarvitaan koko hankkeen ajan

Paras tapa asuntojen meluongelmien ennakointiin ja välttämiseen on ottaa ammattimainen akustikko, eli akustiikkasuunnittelija, mukaan maalämpöhankkeeseen heti sen suunnitteluvaiheessa. Akustikko on syytä pitää tietoisena hankkeen etenemisestä valmistumiseen asti. Päteviä akustiikkasuunnittelijoita voi hakea esimerkiksi FISE:n pätevyyspalvelusta (https://www.patevyyspalvelu.fi/registry) .