Katajanokan Laituri voitti vuoden 2024 puupalkinnon. Kyseessä on merellisen Helsingin kansallismaisemaan sijoittuva massiivipuuranteinen toimitilarakennus, jonka akustiikkasuunnittelu on Akukonin käsialaa.

Katajanokan Laituri on korkeatasoisen kansainvälisen arkkitehtuurikutsukilpailun voittajaehdotuksen pohjalta toteutettu rakennus. Se on vaikuttava esimerkki suomalaisen puurakentamisen osaamisesta. Rakennuksen omistaa työeläkeyhtiö Varma. Siinä sijaitsee Stora Enson uusi pääkonttori, Solo Sokos Hotel Pier 4 sekä muita toimitiloja ja ravintoloita.

Katajanokan Laiturin akustiikkasuunnittelusta vastasi Akukonin tiimi, jonka projektipäällikkönä toimi akustikko Sara Vehviläinen. Projekti oli akustiikkasuunnittelun näkökulmasta poikkeuksellisen laaja ja haastava. Tiimiimme kuuluivat puurakennusten akustiikkaan perehtyneet akustikkomme Oskar Lindfors, Olli Salmensaari, Lauri Vikström, Mikko Mantri Roininen ja Toni Soininen. Runkomelun ja tärinän torjunnan asiantuntijoina toimivat Minna Santaholma ja Mats Heikkinen. Lisäksi suunnitteluun osallistui lukuisa määrä muita Akukonin asiantuntijoita. Kohteen arkkitehtisuunnittelun teki Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy ja päätoteuttajana toimi Haahtela Oy.

Puupalkinto julkistettiin Puupäivässä 6.11.2024. Puupäivä on Puuinfon valtakunnallinen ja vuosittain järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa yhteen satoja teollisuuden ja kaupan sekä kunta- ja rakennusalan ammattilaisia ja päättäjiä.

Lue lisää:

https://puuinfo.fi/2024/11/06/vuoden-2024-puupalkinnon-voittaja-on-katajanokan-laituri/
https://toimitilat.varma.fi/katajanokan-laituri/
https://www.sokoshotels.fi/hotellit/helsinki/solo-sokos-hotel-pier-4/katajanokan-laituri
https://www.haahtela.fi/hanke/katajanokan-laituri

Maalämpö lämmitysmuotona on suosittu talojen lämmityskulujen ja hiilijalanjäljen pienentäjä. Maalämpöjärjestelmä voi kuitenkin aiheuttaa meluhaitan, joka voi pahimmillaan tehdä yhdestä tai useammasta asunnosta asuinkelvottoman. Pätevän ääniteknisen asiantuntijan avulla mahdollinen meluongelma voidaan tunnistaa ja torjua jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Asuntojen ääniolosuhteilla on nykyään suuri merkitys, ja hyvien asumisolosuhteiden varmistaminen on paitsi taloyhtiön velvollisuus, myös asukkaiden ja osakkaiden viihtyvyyden sekä asuntojen arvon kannalta olennainen osatekijä.

Asuinkerrostaloihin ja rivitaloihin asennettujen maalämpöjärjestelmien suuren suosion myötä maalämpöjärjestelmistä asuntoihin kantautuva melu on noussut merkittäväksi huolenaiheeksi. Asiasta tehdyt uutisjutut ovat herättäneet runsasta keskustelua, mutta ratkaisuja ongelmiin ei juurikaan ole esitetty.

Meluhaitan korjaaminen vasta valmiin toteutuksen kohdalla on kallista ja epävarmaa, sillä suunnittelussa ja toteutuksessa tehtyjen valintojen aiheuttamia perustavanlaatuisia ongelmia ei aina ole mahdollista ratkaista jälkikäteen.

Asuntojen meluongelmat johtuvat pitkälti siitä, että maalämpökohteiden suunnitteluun, hankintaan, toteutukseen ja vastuunjakoon liittyviä ääniteknisiä riskejä ei ole osattu ottaa riittävissä määrin huomioon, eikä hankkeissa ole käytetty ääniteknistä asiantuntijaa eli akustikkoa. Meluhaitan korjaaminen maalämpöjärjestelmän asennuksen jälkeen on kallista ja epävarmaa, sillä suunnittelussa ja toteutuksessa tehtyjen valintojen aiheuttamia perustavanlaatuisia ongelmia ei aina ole mahdollista ratkaista jälkikäteen. Tämä nousee esiin erityisesti vanhoissa kohteissa, joissa lämmitysmuotoa vaihdetaan.

Akustikko auttaa meluriskien hallinnassa

Äänitekniikkaan ja meluun liittyvien asioiden huomioiminen edellyttää erityisasiantuntemusta. Tarvittavaa osaamista ei aina löydy tilaajan, isännöinnin, urakoitsijan eikä välttämättä myöskään urakan valvojan puolelta.  Maalämpöhankkeeseen heti suunnitteluvaiheessa kiinnitetty akustikko tuo hankkeeseen riskienhallinnan kannalta olennaista osaamista.

Esimerkki meluriskistä on maalämpöpumppujen melu, joka voi kantautua häiritsevänä lähimpiin asuntoihin. Laitteiden ilmaäänestä aiheutuvan meluongelman riski voidaan välttää akustikon tekemillä mittauksilla ja selvityksellä jo suunnitteluvaiheessa.  Mikäli järjestelmälle ajateltu sijoituspaikka ei ole melun kannalta toteutuskelpoinen, järjestelmälle voidaan tarvittaessa suunnitella toinen asennuspaikka kauemmas asunnoista. Järjestelmän siirto toiseen paikkaan jälkikäteen meluhaitan vuoksi voi olla haastavaa tai mahdotonta.

Merkittävä osatekijä meluongelmien syntymisessä on se, että vaikka maalämpöjärjestelmät kasataan tunnetuista vakiokomponenteista, ne toteutetaan vanhoissa rakennuksissa olemassa oleviin, useimmiten ahtaisiin tiloihin, joiden yläpuolella tai vieressä on asuntoja. Vanhojen tilojen mitoitusta ja niiden rakenteiden äänitekniikkaa ei ole alun perin suunniteltu voimakasta melua ja tärinää aiheuttavien laitteiden kannalta. Tästä syystä äänitekniikkaan ja melun hallintaan tulisi kiinnittää riittävästi huomioita jokaisessa kohteessa jo maalämpöjärjestelmän suunnittelu- ja hankintavaiheessa.

Melu etenee useita reittejä pitkin

Laitemelu voi edetä asuntoihin useita eri etenemisreittejä pitkin. Maalämpöjärjestelmän aiheuttama melu voi olla rakenteiden läpi kantautuvaa ilmaääntä tai rakenteita pitkin värähtelynä etenevää runkoääntä. Asuntoon muodostuva melutaso on eri etenemisreittien summa. Yksittäisen etenemisreitin vaimentaminen tai katkaisu ei tästä syystä yleensä riitä melun vaimentamiseksi, vaan eri reitit on tunnistettava ja torjunta tehtävä kattavasti. Tilannetta voi verrata kumisaappaaseen, jossa on useampi reikä: sukat kastuvat siihen asti, kunnes kaikki reiät on paikattu.

Vanhoihin rakennuksiin asennettavien maalämpölaitteistojen meluongelmat ovat tapauskohtaisia ja ne on joskus vaikea ratkaista. Tyypillisesti melun aiheuttavat maalämpöpumput sekä niihin kytkeytyvät putkistot ja apulaitteet.

Pienitaajuinen värähtely kuuluu jyrinänä tai tuntuu tärinänä

Maalämpöjärjestelmien suunnittelussa ei ilman akustikkoa välttämättä osata huomioida vanhojen rakenteiden äänieristystä laitetilasta lähimpään asuinhuoneeseen eikä maalämpöpumppujen aiheuttamaa jyrinänä tai tärinänä havaittavaa pienitaajuista melua. Kerrostalokohteissa käytettävien lämpöpumppujen melutasoissa on myös suurta vaihtelua eri mallien välillä, minkä lisäksi vanhojen rakenteiden äänieristävyys vaihtelee rakennuskohtaisesti. Onnistunut melun hallinta edellyttääkin asiantuntemusta ja hankekohtaisia ratkaisuja.

Vanhojen rakenteiden ääneneristävyys voi olla varsin heikko meluhaitan kannalta olennaisilla pienillä taajuuksilla. Ilmaäänenä esiintyvän pienitaajuisen laitemelun vaimentaminen voi olla vaikeaa, sillä ääniteknisesti tehokkaat ratkaisut voivat edellyttää raskaita rakenteellisia muutoksia, jotka eivät mahdu ahtaisiin tiloihin. Asuntojen puolelle tehtävät rakenteelliset muutokset taas eivät yleensä ole mahdollisia toteuttaa. Joskus vaadittavat muutokset ovat kustannusten ja aikataulujen kannalta toteutuskelvottomia.

Vaikka itse maalämpöpumput on yleensä tärinäeristetty lattiasta, voivat niihin liittyvät tärisevät putkistot aiheuttaa lähimmissä asunnoissa jyrinänä tai tärinänä havaittavaa runkoääntä. Putkistot kytkevät maalämpöpumppujen pienitaajuista värähtelyä rakennusrunkoon kannakointien, seinäläpivientien ja järjestelmän apulaitteiden kautta. Syntyvä runkoääni voi aiheuttaa meluhaittaa, vaikka tilojen välinen ilmaäänieristys olisi laitemelun kannalta riittävä. Runkoäänen torjunta on tehtävä kattavasti ja huolellisesti järjestelmän asennusvaiheessa, käyttäen oikein mitoitettuja vaimentimia ja vaimennusratkaisuja.

Isännöitsijän rooli on maalämpöhankkeessa olennainen

Tilaajaosapuolena toimivien taloyhtiöiden osaaminen on rajallista, eikä meluongelmia aina osata riittävästi ennakoida tai välttää ennen niiden ilmenemistä. Taloyhtiöiden hallitukset koostuvat tyypillisesti osakkaista, eikä hallituksissa välttämättä ole riittävää ja laaja-alaista osaamista liittyen rakennuttamiseen, urakkahankintoihin, urakkasopimuksiin ja talotekniikkaan sekä taloyhtiön lakisääteisiin vastuisiin ja velvollisuuksiin ja näihin liittyvään riskienhallintaan.

Hallinnollista työtä tekevien ammatti-isännöitsijöiden ajankäyttö ei aina mahdollista riittävää perehtymistä ja kokemuksen hankkimista liittyen urakoiden teknisiin ja sopimusteknisiin kysymyksiin. Tyypillisesti vasta teknisellä isännöitsijällä on riittävää osaamista ja ennakointikykyä urakoiden sopimusehtoihin, rakennuttamiseen ja valvontaan liittyen, mutta läheskään kaikilla taloyhtiöillä ei ole kokenutta teknistä isännöitsijää käytettävissään.

Laitevalmistajien vastuu ei ulotu laitteistojen asennuksiin tai kohdekiinteistöjen rakenteellisiin ominaisuuksiin.

Myös alan kilpailutilanne saa monet maalämpöpumppuja asentavat tekijät välttämään mahdollisten riskien esiintuomista, sillä niiden hallintaan liittyy lisäkustannuksia, jotka voivat viedä urakan halvemmalle toimijalle. Laitevalmistajat tuntevat yleensä omat laitteensa, mutta valmistajien vastuu ei ulotu laitteistojen asennuksiin tai kohdekiinteistöjen rakenteellisiin ominaisuuksiin.

Jos tilaaja ei riittävästi tiedosta maalämpöprojektin ääniteknisiä ja meluriskejä, järjestelmätoimittajilta ja urakoitsijoilta ei ehkä osata edellyttää hankinta- ja toteutusvaiheissa riittäviä näyttöjä ja vastuita näihin liittyen. Kun riskejä ei kunnolla ymmärretä, niiden välttämiseen tarvittavia ennakoivia toimenpiteitä, aikaa ja kustannuksia ei nähdä tarpeellisiksi, jolloin ne jäävät selvittämättä.

Asunto-osakeyhtiölain mukaisesti taloyhtiö vastaa rakennuksen rakenteista sekä taloteknisistä järjestelmistä sekä niiden ylläpidosta. Näihin liittyvien melurajojen täyttyminen on myös aina taloyhtiön vastuulla.

Pahimmassa tapauksessa taloyhtiö tilaa, hyväksyy ja vastaanottaa maalämpöjärjestelmän, joka käyttöönottoa seuraavan vuoden aikana aiheuttaa meluongelman yhteen tai useampaan asuntoon. Urakan vastaanottamisen jälkeen vastuu järjestelmästä ja sen aiheuttamasta melusta on jo siirtynyt taloyhtiölle, joka asunto-osakeyhtiölain mukaisesti vastaa rakennuksen rakenteista sekä taloteknisistä laitteista ja niiden ylläpidosta, mukaan lukien näihin liittyvien melurajojen täyttymisestä. Kun urakoitsija, järjestelmätoimittaja ja laitetoimittajat vastaavat enää takuuajan korjauksista, niillä ei välttämättä ole juridisesti sitovaa velvoitetta eikä liiketaloudellista intressiä korjata ja ratkaista myöhemmin ilmenneitä ongelmia.

Asumisterveysasetus kertoo melun toimenpiderajat

Terveydensuojelulain nojalla annetussa asumisterveysasetuksessa on asetettu toimenpiderajat asuntoihin kantautuvalle melulle. Maalämpöjärjestelmiä ja muita jatkuvatoimisia talotekniikan laitteistoja sitovat erityisesti yöajan ja pienitaajuisen melun toimenpiderajat, jotka ovat varsin tiukat nukkumiseen käytetyissä asuinhuoneissa sallittujen melutasojen osalta.

Mikäli maalämpöjärjestelmän asennus edellyttää rakennus- tai muutoslupaa, rakennusvalvonta voi vaatia, että laitteiston melutasot täyttävät myös rakennusten ääniympäristöasetuksessa 796/2017 asetetut melun ohjearvot.

Jotta taloyhtiö voi kantaa vastuunsa ääniasioista, sen tulee sopimusteknisesti varmistaa, että melurajojen täyttyminen on ehtona urakan vastaanottamiselle ja viimeisille maksuerille. Käytännössä rajojen täyttyminen tulee osoittaa asiantuntijan tekemin melumittauksin, jotka tehdään asunnoissa maalämpöjärjestelmän melun kannalta edustavassa käyttötilanteessa.

Mikäli asukas kuitenkin kokee häiritsevää melua asunnossaan, asian jatkoselvittäminen on ensisijaisesti taloyhtiön ja isännöitsijän vastuulla. Tarvittaessa asukas voi olla yhteydessä kunnan asumisterveysviranomaiseen, ja pyytää terveystarkastajaa tekemään asunnontarkastuksen mahdollisen meluhaitan arvioimiseksi. Nopein vaihtoehto voi olla melumittausten tilaaminen yksityiseltä akustiikka-alan asiantuntijalta. Tällöin asukkaan on syytä sopia taloyhtiön kanssa, että taloyhtiö maksaa selvityksen kustannukset ja ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli mittaukset osoittavat melurajojen ylittyvän asunnossa.

Mikäli luotettavin mittauksin tai terveysviranomaisen toimesta osoitetaan, että taloteknisen laitteiston kuten maalämpöjärjestelmän melu ylittää asumisterveysasetuksen toimenpiderajat asunnossa, taloyhtiö on velvollinen korjaamaan asian. Taloyhtiöllä on tällöin oikeus käyttää kohtuullinen määrä aikaa korjausten tekemiseen. Tarvittaessa terveysviranomainen voi asettaa uhkasakon taloyhtiölle.

Akustikkoa tarvitaan koko hankkeen ajan

Paras tapa asuntojen meluongelmien ennakointiin ja välttämiseen on ottaa ammattimainen akustikko, eli akustiikkasuunnittelija, mukaan maalämpöhankkeeseen heti sen suunnitteluvaiheessa. Akustikko on syytä pitää tietoisena hankkeen etenemisestä valmistumiseen asti. Päteviä akustiikkasuunnittelijoita voi hakea esimerkiksi FISE:n pätevyyspalvelusta (https://www.patevyyspalvelu.fi/registry) .

Arkkitehti (SAFA) Nella Näveri on aloittanut Akukonin suunnittelujohtajana 1.3.2024. Samalla hänet on nimitetty myös johtoryhmän jäseneksi.

Nella on työskennellyt Akukonissa vuodesta 2009 rakennus- ja huoneakustiikan sekä esitystilojen suunnittelun parissa, aluksi teknisenä avustajana, myöhemmin akustikkona ja tiimipäällikkönä. Hän on koulutukseltaan muusikko, luonnontieteiden kandidaatti ja arkkitehti. Nellan diplomityö Katsomot akustisissa esitystiloissa sai vuonna 2015 Matti Karjalaisen rahaston palkinnon tärkeästä akustiikan alan edistämistyöstä Suomessa.

Suunnittelujohtajana Näverin vastuulla on johtaa Akukonin suunnittelu- ja palvelutoimintaa sekä palvelujemme kehitystyötä niin, että tulevaisuudessa pystymme vastaamaan yhä paremmin asiakkaidemme tarpeisiin.

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Jukka Ahonen, jukka.ahonen@akukon.com, p. 010 3200 700.

M.Sc.(Econ.) Uli Jetzinger on nimitetty Akukonin myyntijohtajaksi 1.10.2023 alkaen. Samalla hänestä tulee Akukonin johtoryhmän jäsen. Ulin tehtäviin tulee kuulumaan Akukonin myyntityön organisoiminen ja johtaminen sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Ennen nimitystään Uli on toiminut monenlaisissa johtotehtävissä AV-alalla ja akustiikan parissa. Lisäksi hänellä on laaja kokemus alan asiantuntijatehtävistä sekä hyvä suomalainen ja kansainvälinen verkosto. Uuteen tehtävään Uli siirtyy nykyisestä tehtävästään projektipäällikkönä Akukonissa.

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Jukka Ahonen, jukka.ahonen@akukon.com, p. 010 3200 700.

Monille meistä yleisötapahtuma on odotettu elämys, mutta toisille se voi olla häiritsevä meluhaitta. Tapahtumien meluhaittoja hallitaan melulaskennan, mittausten ja arviointien avulla.

Akukon tekee melulaskentaa, arviointeja ja akkreditoituja tapahtumamelumittauksia kaikkialla Suomessa. Mittauksia tehdään myös yhteistyössä tapahtuma-alalla toimivien yhteistyökumppaneidemme – esimerkiksi Akun Tehtaan – kanssa.

Meluilmoitusmenettely

Kaupunkiympäristöissä järjestettävissä tapahtumissa viranomaiset edellyttävät mittaajalta yhä useammin FINAS-akkreditointia tai Suomen Ympäristöministeriön sertifiointia. Usein edellytetään myös pätevän tahon etukäteen laatimaa melun leviämislaskentaa sekä mittaussuunnitelmaa.

Meluilmoitus tulee tehdä Ympäristönsuojelulain 118 § mukaan viimeistään 30 päivää ennen tapahtumaa, jonka jälkeen alueen ympäristöviranomainen antaa tapahtumaa koskevan päätöksensä. Päätöksessä kuvataan mm. tapahtumajärjestäjältä edellytetyt toimenpiteet meluhaitan rajaamiseksi sekä tapahtumasta viestiminen lähialueille.

Päätöksessä esitetään myös mahdollinen melun mittaus- ja seurantatarve, mittauspöytäkirjassa esitettävät seikat sekä mahdolliset melun raja-arvot lähimpien herkkien kohteiden luona (esimerkiksi asuinrakennukset tai hoitolaitokset). Mittaustarpeen pääpaino on tyypillisesti klo 22 jälkeen jatkuvissa tapahtumissa, mutta mikäli tapahtuma-venue on suunnitellut tiiviin tapahtumakauden, voidaan selvityksiä edellyttää myös klo 22 mennessä loppuvilta tapahtumilta. Tapahtumien meluilmoitukseen ja -seurantaan liittyvät vaiheet voivat olla seuraavanlaiset:

On tärkeää huomata, että jokaiselle tapahtumalle annetaan aina tapauskohtaisesti harkitut toimenpidevaatimukset ja/tai raja-arvot. Läheskään kaikille tapahtumille ei anneta raja-arvoja, mutta mittauksia silti edellytetään seurannan takia. Toisaalta joillekin tapahtumille annetaan melun raja-arvot, mutta muita toimenpiteitä ei edellytetä yhtälaisesti.

Melun leviämislaskenta

Viranomaiselle toimitettavaan meluilmoitukseen tulee usein liittää päteväksi katsotun tahon laatima melunleviämislaskenta. Leviämislaskennan voi tehdä esim. NoizCalc -ohjelmistolla siinä tapauksessa, että äänentoistojärjestelmästä on saatavilla ArrayCalc -suunnitelma. Mikäli tällaista ei ole, tulee käyttää vaihtoehtoisia mallinnus- ja arviointimenetelmiä, joiden käyttö edellyttää hyvää asiantuntemusta vastaavista tapahtumista ja niiden aiheuttaman melun leviämisestä. Akukon on mitannut suurtapahtumien melua aktiivisesti vuodesta 1996, kerryttäen vahvaa käytännön sekä teorian kokemusta alalta vuosien varrella.

Laadukasta leviämislaskentaa varten mallintajan tulee hallita tapahtuman ympäristön paikkatietoympäristö, tunnistaen mahdolliset herkät kohteet ja muut melun kannalta merkittävät ympäristön ominaispiirteet. Lisäksi tulee tunnistaa mallintamiseen liittyvät epävarmuudet sekä tulosten käyttökelpoisuus yleisellä tasolla. Laskennan vaiheet yleensä ovat seuraavanlaiset:

Melun mittaaminen

Tapahtuman aikana melua voidaan mitata eri tavoin:

1. Lyhyet mittausjaksot ympäristössä
2. Jatkuva seuranta valituissa lähimmissä kohteissa
3. Näiden yhdistelmä

Tapahtuman mittaus suunnitellaan aina huolellisesti etukäteen ja mahdollisista kulkuluvista ja -järjestelyistä sovitaan toimijan kanssa erikseen.

Akukonin mittausraportissa esitetään paitsi mittaustulos myös asiantuntijan arvio varsinaisesta julkisivuun kohdistuvasta melusta.

Yhteistyö miksaajien ja ääniteknikoiden kanssa

Yhteistyö muiden tapahtuma-alan tekijöiden kanssa alkaa viimeistään jo meluilmoituksen leviämislaskennan tiimoilta, jolloin laskentaa varten tulee selvittää tapahtumassa käytettävän äänentoistolaitteiston tekniset tiedot. Usein lopulliset detaljit PA:n suhteen voidaan lyödä lukkoon vasta melko lähellä varsinaista tapahtumaa, jolloin onkin tärkeää varmistaa riittävän kattavat tekniset tiedot leviämislaskentaa varten jo alustavassa vaiheessa. Tämä tehdään luontevimmin ja kätevimmin yhteistyönä ääniteknikoiden kanssa. Sujuva yhteistyö mahdollistaa tehokkaan laskennan, ja Akukon onkin tehnyt tällaista yhteistyötä esimerkiksi Akun Tehtaan kanssa.

Mikserin pisteessä halutaan yleensä seurata äänitasoja jo tapahtumajärjestäjänkin toimesta, ja mikserin pisteessä tallennettu data voi hyvin toimia referenssidatana myöhemmässä analyysissä. Akukon voi yhdessä PA-toimittajan tai tapahtuman teknisen tuottajan kanssa osallistua äänitason testaamiseen ympäristössä, ja samalla varmistaa PA-toimittajan tai tapahtuman oman äänitasomittarin näyttävän edustavaa äänitasoa. Kyse ei ole varsinaisesta kalibroinnista (niistä voit lukea enemmän täältä), vaan pikemmin hyödyllisestä lisäarvosta mittalaitteiden tarkkuustason arvioinnissa.

Akukonilla on Pirkanmaan alueella työn alla useita kohteita, joissa suunnittelemme akustiikkaa, melun ja tärinän torjuntaa tai esitystekniikkaa. Jo valmistuneista kohteista mainittakoon Nokia Arena, G Livelab Tampere Tampereen Kansi ja Sokos-hotelli Torni Tampere.

Hiljattain avatussa Finlaysonin alueella sijaitsevassa toimistossamme työskentelevät meluasiantuntija Mira Pykälistö, akustiikkasuunnittelija Janne Saarelainen ja AV-suunnittelija Juha Tuomimäki. Myös muu Akukonin henkilöstö - Suomessa yli 60 asiantuntijaa - on luonnollisesti asiakkaidemme käytettävissä myös Pirkanmaan alueen hankkeissa. Arvioimme, että jatkossa henkilöstömme kasvaa myös Tampereella.

Tampereen alueella sijaitsevat Akukonin kohteet ovat saaneet paljon positiivista huomiota onnistuneesta suunnittelusta. G Livelab Tampere on saanut useita palkintoja, mm. Tampereen kaupungin esteettömyyspalkinnon (2019), maailman parhaan konserttisalin Mondo*DR-palkinnon (2020), Tampereen kaupungin vuoden kulttuuriteko -palkinnon (2021) sekä vuoden musiikkiklubin Industry Awards -palkinnon (2021). Nokia Arena on vakiinnuttanut paikkansa erinomaisena monitoimiareenana, jossa ääni kuulostaa hyvältä ja tekniikka mahdollistaa näyttävät visuaaliset elämykset.

Jo mainittujen kohteiden lisäksi Akukonilla on Tampereella työn alla monien asunto- ja toimitila- ja tapahtumatilakohteiden suunnittelu. Esimerkkinä mainittakoon tapahtumatila Tullikamarin peruskorjaus, jossa teemme akustiikkaan ja esitystekniikkaan liittyvää suunnittelua.

Erilaisten yleisötapahtumien määrä kasvaa jatkuvasti. Niihin liittyvien meluhaittojen hallintaan ja melumittauksiin liittyen teemme yhteistyötä paikallisen toimijan Akun Tehtaan kanssa. Teemme Akun Tehtaan kanssa myös tapahtuma-areenoiden suunnitteluun liittyvää yhteistyötä.

Tiimipäällikkö, akustikko Anni Haataja on Akukonin uusi osakas.

Anni on koulutukseltaan insinööri (YAMK). Hän on työskennellyt Akukonissa akustikkona vuodesta 2010. Ennen Akukoniin tuloaan hän toimi rakennnusalalla työnjohtotehtävissä. Tällä hetkellä Anni vetää yhtä neljästä akustiikkatiimistämme. Hänen työpisteensä sijaitsee Oulun toimistossamme kaupungin ydinkeskustassa. 

Akukonissa on kaikkiaan 23 osakasta, jotka kaikkki työskentelevät yrityksemme palveluksessa

Hatunnosto upealle Suomalaiselle puurakentamiselle! Nyt palkitut rakennukset ovat myös Akukonin akustiikkasuunnittelukohteita.

Helsinki-Vantaan lentoaseman sisäänkäyntirakennuksen alakatto on voittanut vuoden 2022 Puupalkinnon. Upeaa, että vihreän kullan maana tunnettu Suomi tervehtii matkailijoita tällaisella ilmestyksellä!

Pikku-Finlandia sai myös kiitosta. Tuomaristo palkitsi sen kunniamaininnalla ja se voitti vuotuisen yleisöäänestyksen.

Molempien palkittujen kohteiden akustiikkasuunnittelu on Akukonin käsialaa. Lentoaseman alakaton akustiikkasuunnittelusta vastasi akustikkomme Perttu Laukkanen. Myös Henrik Möller oli suunnittelussa mukana.

Pikku-Finlandian vastaavana akustikkona toimi rakennus- ja huoneakustiikan osalta Olli Salmensaari ja runkomeluvaimennuksen osalta Minna Santaholma.

Puurakennusten akustiikkasuunnittelu vaatii erikoisosaamista, johon Akukonissa on viime vuosina panostettu paljon.

Aiheesta lisää: Puuinfo, linkin takana myös kuvia.

Tekniikan tohtori Jukka Ahonen on nimitetty Akukon Oy:n toimitusjohtajaksi 1.11.2022 alkaen. Jukka on työskennellyt Akukonissa vuodesta 2011 akustikkona, laatupäällikkönä, tiimipäällikkönä ja viimeksi liiketoimintajohtajana.

Vuodesta 2012 toimitusjohtajana toiminut Ari Lepoluoto keventää eläkeiän lähestyessä työkuormaansa ja siirtyy asiantuntijatehtäviin.

”Jukka on analyyttinen, johdonmukainen ja näkemyksellinen johtaja, joka nauttii työtovereidensa luottamusta ja arvostusta. Lisäksi hänellä on erittäin syvällinen ymmärrys osaamisalueidemme substansseista. Siirrän toimitusjohtajan tehtävät hänelle erittäin hyvällä mielellä”, sanoo Lepoluoto.

Lepoluodon toimitusjohtajakaudella Akukonin liikevaihto Suomessa on kasvanut noin kahdesta miljoonasta eurosta noin kuuteen miljoonaan, kasvun ollessa lähes kokonaan orgaanista. Uusia työpaikkoja Suomeen on syntynyt nelisenkymmentä. Lisäksi Akukonille on perustettu neljä toimivaa tytäryhtiötä ulkomaille.

”Strategiamme ydintä ovat osaava henkilöstö, osaamisalueisiimme erikoistuminen, osaamisen kehittäminen ja kansainvälistyminen. Kuluneena vuosikymmenenä monet samantapaiset toimistot ovat fuusioituneet osaksi isompia yrityksiä. Akukonissa olemme päättäneet toimia toisin, ja se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Jukka saa luotsattavakseen ainutlaatuisen asiantuntijaorganisaation, jonka tarina on vasta alussa,” toteaa Lepoluoto.

DI Minna Santaholma ja DI Toni Soininen on nimitetty Akukon-konsernin uusiksi laatupäälliköiksi. Laatupäälliköidemme tehtäväkenttä on laaja johtuen suomalaisten ja ulkomaalaisten toimipisteiden sekä akkreditoitujen mittausten ja kalibrointien suuresta lukumäärästä.

Akukonin laatujärjestelmä on ISO9001 ja ISO17025 -normien mukainen, kattaen johtamisen, palvelutuotannon sekä mittaus- ja kalibrointitoiminnan käytännöt. Tämä on edellytyksenä myös mittaus- ja kalibrointitoimintamme akkreditoinneille.

Laatupäälliköiden tehtävänä on Akukonin puolesta huolehtia siitä, että toimintamme on normien mukaista ja akkreditointimme pysyvät ajan tasalla. Johtamisjärjestelmämme sekä mittaus- ja kalibrointitoimintamme auditoidaan vuosittain FINAS-akkreditointipalvelun toimesta.

Akkreditoiduista mittauksista saatujen tulosten evidenssiarvo on suurempi kuin akkreditoimattomissa mittauksissa ja kalibroinneissa. Tästä johtuen yhä useammin myös viranomaiset edellyttävät akkreditointia melumittauksissa ja ääniteknisissä mittauksissa. Evidenssiarvo syntyy akkreditoitujen mittausten ja kalibrointien metrologisesta jäljitettävyydestä, minkä lisäksi mittaus- ja kalibrointitoiminta, henkilöstön pätevyys, menetelmät, mittausepävarmuudet sekä laitteiston ja kalibrointien jäljitettävyys todennetaan ulkopuolisten arvioijien toimesta.

Akukonin mittaustoiminnan akkreditointi FINAS T229 on Suomen lisäksi voimassa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Helsingissä sijaitsevan kalibrointilaboratoriomme toiminta on akkreditoitu tunnuksella FINAS K061.

Tähän asti sekä Minna että Toni ovat toimineet Akukonissa akustikon tehtävissä, joissa he edelleen jatkavat laatupäällikön tehtävien ohella.

DI Mats Heikkinen on nimitetty runkomelu- ja tärinätiimimme (RMT) päälliköksi. Tähän asti hän on toiminut RMT-tiimissä asiantuntijana. RMT-tiimimme osaamisaluetta ovat runkomeluun ja tärinään liittyvät selvitykset ja torjuntaratkaisut.

KTM Jonas Möller on nimitetty hallintotiimimme päälliköksi. Tähän asti Jonas on vastannut Akukonin taloushallinnosta, ja tästä eteenpäin hän toimii myös hallintotiimimme esihenkilönä. Akukonissa hallintotiimin tehtäviin kuuluu taloushallinnon lisäksi asiakaspalveluun, myyntiin ja markkinointiin liittyviä tukitehtäviä. 

Orkesterimusiikille optimoitu akustiikka on Turun uuden musiikkitalon suunnittelun keskiössä, mikä on nostettu esiin myös uutisoinnissa. Vähemmän on puhuttu siitä, että taloon suunnitellaan myös maailmanluokan esitystekniikka.

Turun musiikkitalosta tulee Turun Filharmonisen Orkesterin uusi koti. Siitä tulee myös kansainvälisestikin arvioiden huipputasoinen esitystila vieraileville orkestereille ja artisteille. Akukon & Kahle -tiimi vastaa Turun uuden musiikkitalon akustiikan suunnittelusta. Akukonin oma tiimi vastaa esitystekniikan suunnittelusta ja hankintojen konsultoinnista. Kokonaisuutena Turun musiikkitalo on Akukonin tämän hetken laajin meneillään oleva esitystilojen suunnitteluprojekti. Akukon on kiinnitetty hankkeeseen PES-arkkitehtien kumppanina.

Esitystekniikalla tarkoitetaan esitystilan mekaniikkaa sekä valo-, ääni- ja kuvatekniikkaa. Mekaniikka kattaa mm. erilaisia nostimia ja säädettäviä verhostoja. Valaistuksen avulla huolehditaan siitä, että yleisö ja esiintyjät näkyvät ja näkevät. Valaistuksen ja projisoinnin avulla voidaan lisäksi luoda erilaisia visuaalisia tunnelmia, ja niitä voidaan käyttää myös esityksen taiteellisina elementteinä. Saliäänentoiston avulla tehdään kuuluvaksi kaikkea, joka muuten ei kovin hyvin kuuluisi, kuten esimerkiksi puhetta ja kevyempää musiikkia, sekä joissakin tapauksissa orkesteriteoksiin kuuluvia sähköisesti tuotettuja tai tallennettuja elementtejä. Saleissa käytetyn tekniikan lisäksi nykyaikaisen konserttitalon esitystekniikkaan kuuluu ääni- ja kuvatallenteissa sekä suoratoistossa käytettäviä välineitä.

Akukonin esitystekniikan tiimi koostuu tunnetuista ja arvostetuista osaajista, joista monilla on myös kansainvälisiä referenssejä. Projektipäällikkönä toimii Tapio Ilomäki, mekaniikan suunnittelusta vastaavat Toni Silvola ja Timo Risku, muun esitystekniikan suunnittelusta Juha Kiuru, Ville-Veikko Palviainen, Toni Poikonen, Johanna Storm ja Juha Storm. Ari Lepoluoto toimii suunnittelu- ja hankintaprosessin ohjauksen asiantuntijana ja Tero Hölttä saliäänen asiantuntijana. Sari Mäki huolehtii projektin hallinnollisista asioista.

Turun musiikkitalon suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Harmonia-ryhmittymä, jonka muodostavat Hartela Länsi-Suomi Oy, PES-arkkitehdit oy ja WSP Finland Oy. Musiikkitalo toteutetaan allianssimallilla. Aiheesta lisää:
- Turun kaupunki
- YLE
- Akukon