Ooppera ja Baletti: ääntä, valoa ja tekemisen iloa

Lähes 500 esitystä ja tapahtumaa

Suomen kansallisooppera ja -baletti tarjoaa esityksiä sekä muita tapahtumia kaikenikäisille. Esityksiä on vuosittain lähes 500, joita käy paikan päällä katsomassa noin 250 000 kävijää.

Näyttämöitä on kaksi: suurempi päänäyttämö ja pienempi Alminsalin näyttämö. Lisäksi Oopperalla ja baletilla on Stage24-palvelu, jonka kautta esityksiä voi seurata verkon kautta joko suorana tai tallenteina. Palvelussa on esitysten lisäksi muitakin sisältöjä.

Henkilöstömäärällä mitaten Suomen kansallisooppera ja -baletti on kansainvälisessä mittakaavassa keskisuuri. Kuukausipalkkaisia työntekijöitä on noin 550, jotka tulevat yli 30 maasta. Lisäksi esityksissä kuullaan ja nähdään suuri joukko sekä kotimaisia että ulkomaisia vierailijoita.

Oopperan ja Baletin käytössä oleva rakennus sijaitsee Helsingissä Mannerheimintien ja Helsinginkadun risteyksessä. Rakennus on valmistunut vuonna 1993.

Pieniä ja suuria projekteja

Jotta esittävän taiteen tapahtumatalo pysyisi taiteellisesti huipputasoisena ja taloudellisesti toimintakykyisenä, vaativat tilat ja tekniikka jatkuvaa kehittämistä. Vuosien varrella Akukonlaiset ovat olleet mukana monissa oopperan ja baletin projekteissa, joista esimerkkejä alla.

Pääsalin katsomon tuolien uusiminen

Suuren tuolimäärän akustiset ominaisuudet tuli normaalin, kulumisesta johtuvan uusimisen ohella optimoida salin akustiikan suhteen. Lopputuloksena katsomoon asennettiin istuimia, joiden akustiset ominaisuudet vaihtelevat sijainnin mukaan. Projektin aikana Akukonin asiantuntijat varmistivat istuinten akustisen sopivuuden tekemällä laadunvarmistusmittaukset istuinten valmistajan tiloissa Italiassa.

Pääsalin parven kaiteen muodon uudelleensuunnittelu

Päänäyttämön peruskorjauksen yhteydessä tehtiin katsomon 1. parven kaiteeseen muutostyö, jossa uuden akustisen elementin avulla korjattiin äänen fokusoitumisongelmaa ja parannettiin laulajien omalle äänelle salista saamaa akustista palautetta.

Pääsalin sivuseinien muodon uudelleensuunnittelu

Päänäyttämön salin sivuseiniä muutettiin musiikin subjektiivisen kuuluvuuden parantamiseksi. Työssä hyödynnettiin Aalto-yliopistossa kehitettyä Spatial Decomposition Method -mittausmenetelmää. (Lue lisää: https://users.aalto.fi/~ktlokki/Publs/p6_2015.pdf)

Liikkuvien valaisinten melun mallintaminen ja auralisointi

Päänäyttämön olemassa olevien ja hankittavaksi suunniteltujen liikkuvien valaisinten ääniominaisuudet mitattiin. Mittausdatasta muodostettiin virtuaaliset äänilähteet, jotka vietiin tietokonemalliin. Erilaisten valaisinvaihtoehtojen ja -asetelmien mallinnettua ja auralisoitua melua kuunneltiin eri puolille tilaa sijoitettujen kaiuttimien kautta katsomossa ja näyttämöllä. Subjektiivista meluhaittaa arvioitiin taiteellisen raadin tekemässä kuuntelukokeessa. Saatuja mittaustuloksia ja arvioita hyödynnettiin uusittavien valaisinten valinnassa. Käyttöönoton jälkeen voitiin todeta, että mallinnettu ja auralisoitu valaisinmelu täsmäsi toteutuneeseen erittäin hyvin. Tällaista mallinnusta ei tiettävästi ole tehty missään muualla.

Balettilattian suunnittelu

Uuden balettilattian suunnittelussa olennaista oli runkomelun ja tärinän torjunta, jossa runkomelu- ja tärinätiimimme oli tärkeässä roolissa.

Orkesterimontun akustiikan parannukset

Projektissa parannettiin esiintyjien työolosuhteita ja parannettiin musiikin subjektiivista kuuluvuutta salissa.

Päänäyttämön esitystekniikkaan liittyvät asiantuntijatehtävät

Päänäyttämön peruskorjauksen yhteydessä uusittiin myös kaapelointi ja sähkönjakelu. Esitystekninen kaapelointi suunniteltiin paikan päällä tapahtuvan esityksen ja suoratoiston tarpeisiin (ääni, kuva ja valaistus). Päänäyttämön peruskorjaukseen liittyi myös mekaniikan uusimiseen liittyviä asiantuntijatehtäviä.

Alminsalin esitystekniikan suunnittelu ja muut asiantuntijapalvelut

Alminsalin muutostyön yhteydessä suunniteltiin uusi esitystekniikka (ääni, kuva, valaistus) ja tehtiin myös urakoiden kilpailutus ja valvonta.

Esitystekniikan pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS)

Oopperan ja Baletin olemassa olevaa kalustoa ja henkilöstön näkemyksiä kartoitettiin esitystekniikan pitkän tähtäimen suunnitelman (PTS) pohjaksi. Tulosten pohjata laadittiin suunnitelma tekniikan uusimistarpeista ja ylläpidosta 10 vuoden ajalle.

Melu- ja äänitasomittaukset ja arviointeja

Useita melun mittaus ja arviointitehtäviä, mm. muusikoiden kokeman melualtistuksen mittaukset.

Intohimoa näyttämöllä ja suunnittelupöydän ääressä

Esittävän taiteen ammateille tyypillistä on intohimo omaan työhön. Esitystilojen suunnittelu on työtä, jossa tekninen asiantuntemus kohdennetaan esittävän taiteen tarkoitusperiin ja tavoitteisiin. Monet Akukonin asiantuntijat ovatkin moniosaajia, jotka liikkuvat sujuvasti taiteen ja tekniikan rajapinnoilla. Heidän elämässään esittävät taiteet ovat läsnä sekä työ- että vapaa-ajalla.

Akustikon kannalta on motivoivaa, että Oopperatalossa akustiikka-asiat nousevat asioiden tärkeysjärjestyksessä aivan kärkipäähän.

Useimmissa Oopperan ja Baletin projekteissamme on vastuullisena akustikkona toiminut Janne Hautsalo, joka on koulutukseltaan diplomi-insinööri (akustikko) ja musiikin maisteri (oopperalaulaja). ”Talo on itselleni tullut vuosien saatossa hyvin tutuksi niin suunnittelijaroolissa kuin myös freelance-oopperalaulajana pienessä roolissa Dmitri Šostakovitšin oopperassa Nenä.”

Janne kertoo, että Oopperatalon projekteissa työskentely on ollut monella tavalla mielenkiintoista. ”Akustikon kannalta on motivoivaa, että akustiikka-asiat nousevat asioiden tärkeysjärjestyksessä aivan kärkipäähän. Talosta löytyy todella monipuolista ja rautaista osaamista niin taiteelliselta kuin tekniseltä puolelta.”

Jannen mukaan Oopperatalon projekteille on ollut tunnusomaista se, että asiat on hoidettu ammattitaitoisesti ja kunnianhimoisesti, ja samaan aikaan työskentely niin asiakkaan kuin muun projektiryhmän kanssa on ollut mukavaa.

Ooppera ja baletti on aina tehnyt pohjatyönsä hyvin.

Oopperan ja Baletin esitystekniikkaprojekteja on Akukonin puolesta vetänyt pääasiassa Tapio Ilomäki, joka on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri (valo- ja äänisuunnittelija). Tapio on tunnettu ja arvostettu esitystekniikan osaaja. Oopperan ja Baletin projekteissa on Tapion lisäksi ollut mukana monia muitakin moniosaavia Akukonin asiantuntijoita.

Tapion mukaan Suomen kansallisooppera ja -baletti on erityisen mieluinen asiakas. ”Vaikka osa projekteista on aivan erityisen haasteellisia, on SKOB aina tehnyt oman pohjatyönsä hyvin. Suunnittelua varten saadut lähtötiedot ovat olleet lähes aina jo valmiiksi mietittyjä ja perusteltuja. Toki myös asiakkaan mielipiteen haastaminen kuuluu hyvään suunnitteluprosessiin. Tämän kyseenalaistamisen on kuitenkin oopperassa ja baletissa tajuttu olevan lopputuloksen hyväksi tehtyä haastamista.”

Kansallisooppera ja -baletti on vaativa ja osaava asiakas

Suunnittelutyö ja toteutuksen valvonta tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Suomen kansallisooppera ja -baletti edustaa esittävän taiteen organisaationa huippua paitsi taiteellisen, myös teknisen, viestinnällisen ja hankintaosaamisen alueilla.

Tekniikan osastoilla työskentelee 200 ihmistä. Tuotantotekniikka kattaa myös puvuston. Valo, ääni ja kuva tehdään pääasiassa talon omalla vakioporukalla, jota on noin 80 henkilöä.

Oopperassa ja Baletissa on melkein aina meneillään hankkeita, joissa tarvitaan akustiikan ja esitystekniikan suunnitteluosaamista.

Tärkein sana on luottamus.

”Tärkein sana on luottamus”, toteaa Kansallisoopperan ja -baletin tuotantojohtaja Timo Tuovila. ”On tärkeää, että asiantuntija tuntee talon jo ennen suunnittelutehtävään ryhtymistä. Pitää tuntea sekä esittävän taiteen toimiala että talon eri tilat, esimerkiksi orkesterin harjoitussali, johon nyt etsitään kokonaisvaltaista ratkaisua. Tähän tarvitaan luotettavaa asiantuntijaa, jonka kanssa ei tarvitse aloittaa alusta.”

Akustiikka on hirveän isossa roolissa.

Kiinteistöpäällikkö Erja Korte vastaa siitä, että tilat ovat toimivia ja huollettuja. Hänen vastuualueensa on laaja. Siihen kuuluu yleisten kiinteistön ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvien tehtävien ohella mm. siivouspalveluiden, viherkasvihuollon ja tekniikan huoltopalveluiden hankinta ja organisointi.

Senaatti omistaa Kansallisoopperan ja -baletin käyttämät rakennukset. Ooppera ja Baletti on tiloissa vuokralla. Senaatti huolehtii kiinteistöjen tavanomaisista korjauksista, mutta oopperan ja baletin kaltaisessa esittävän taiteen laitoksessa on paljon tarpeita myös käyttäjälähtöisille muutostöille.

”Akustiikka on hirveän isossa roolissa. Miten ääni etenee ja kuuluu.” toteaa Erja. ”Urakoitsija ei aina tiedä, miten tärkeää akustiikan kannalta on, että jokin rakenne tehdään täsmälleen annettujen ohjeiden ja piirustusten mukaan.” Akustikon tulee olla myös toteutuksen aikana mukana loppuun asti varmistamassa, että rakenteet tehdään oikein. ”Akukonlaiset ovat aina apuna. Mielelläni käytän heidän palveluitaan”, toteaa Erja.

Saadaan jopa ihmeitä aikaan.

Petri Peltovako toimii Kansallisoopperan ja -baletin näyttämöpäällikkönä. Hänen nykyinen näyttämöpäällikön toimenkuvansa on laaja, mutta vahva tausta äänen parissa nousee keskustelussa esiin.

Petri on tyytyväinen siihen, että ääneen ja akustiikkaan liittyviä asioita arvostetaan enemmän kuin ennen. ”Vasta viime aikoina on ääniasioihin alettu kiinnittää kunnolla huomiota. Esimerkiksi Alminsalin 30 vuotta vanha tärykaiku saatiin pois. Ja ääniammattilaisuutta arvostetaan enemmän kuin aiemmin. Muusikoita ei enää kouluteta siihen, että nyt tämä äänimies tulee pilaamaan kaiken.”

Esitystekniikan projektipäällikkö Tapio Ilomäki saa Petriltä erityistä kiitosta. ”Saadaan jopa ihmeitä aikaan. Tapion ansiosta on saatu etenemään sellaisiakin asioita, joita pidettiin liian vaikeina toteutettavaksi.”

Petri kertoo, että myös Stage24-palvelun ääntä kehitetään. Äänitarkkaamo on jo päivitetty Dolby Atmos -kelpoiseksi. Näillä näkymin oopperan ja baletin esityksiä voi tulevaisuudessa seurata kotikatsomossa tilaäänellä kuulokkeiden, kaiutinpalkin tai kotiteatterijärjestelmän kautta.

Harjoitussaliin sähköisesti avustettu akustiikka

Tälläkin hetkellä oopperalla ja baletilla on meneillään jännittäviä projekteja. Yksi niistä on oopperan harjoitussalin akustiikan kehittäminen.

Soittajien ja laulajien tulkinnan ja äänenkäytön kannalta on tärkeää, että he kuulevat salista tulevat heijastumat ja kaiunnan oikein. Harjoitussalissa akustiikka on ollut ongelma, joka tullaan ratkaisemaan sähköisesti muunneltavan keinoakustiikan avulla. Tällaisessa järjestelmässä ääni poimitaan mikrofoneilla, jonka jälkeen äänisignaali prosessoidaan ja toistetaan tilan katto- ja seinäpinnoille sijoitettujen kaiuttimien kautta. Tavoitteena on mahdollisimman hyvin jäljitellä hyvän akustisen salin ominaisuuksia äänen heijastusten ja kaiunnan osalta.

Tietyin edellytyksin voidaan akustisesti hankalasta tilasta keinoakustiikan avulla muokata toimiva esitys- tai harjoitustila. Tämä kuitenkin edellyttää myös akustista suunnittelua ja tilan muokkaamista keinoakustiikalle sopivaksi. Käytännössä tilan huoneakustiikan tulee olla varsin vaimennettu ja vähäkaikuinen. Näin siksi, että keinoakustiikan avulla kaiuntaa ja heijastuksia ei voi poistaa, niitä voi vain lisätä. Sähköisesti avustettuun keinoakustiikkajärjestelmään kuuluu tyypillisesti suuri määrä – jopa satoja - mikrofoneja ja kaiuttimia sekä lukuisa määrä prosessoreita ja vahvistimia.

Akukonilla on paljon kokemusta keinoakustiikkaa hyödyntävien esitystilojen suunnittelusta. Toteutettuja projekteja ovat mm. Logomon suuri Sali Turussa sekä Encore-Sali Jyväskylässä. Vastoin yleistä käsitystä laadukkaan keinoakustiikan toteutus tulee käytännössä lähes aina halvemmaksi, kuin akustisesti laadukkaan esitystilan rakentaminen joko muutos- tai uudistyönä.

Kansallisoopperan ja -baletin kanssa tehtävään kehittämistyöhön on kuulunut tutustuminen pariin erityyppiseen käytössä olevaan järjestelmään maailmalla. Oopperan ja Akukonin asiantuntijoista koostuva tiimi on vieraillut Euroopassa useissa kohteissa.

Akustikko Anssi Ruusuvuori kertoo, että orkesterin harjoitussalin akustinen suunnittelu sähköakustista järjestelmää varten on ollut haastava, mutta samalla mielenkiintoinen ja inspiroiva projekti. Oopperan päänäyttämön katsomon alapuolella sijaitseva sali on alun perin tarkoitettu nuotistoksi, mistä syystä sen pohjamuoto, korkeus ja pintojen muotoilu eivät sellaisenaan sovellu optimisti orkesterin ja kuoron harjoituskäyttöön. Salin suurin ongelma on sen liian vähäinen korkeus, mistä syystä tilan jälkikaiunta-aika on jouduttu vaimentamaan turhan lyhyeksi. Akustisesta vaimennuksesta huolimatta salin ”voimakkuus” on edelleen liian suuri ja sen jälkikaiunta-aika ja muut akustiset ominaisuudet vaihtelevat suuresti muusikon paikasta riippuen. Täten salin akustinen lisävaimentaminen, muusikoiden akustisten olosuhteiden parantaminen ja tasapainottaminen, sekä laadukkaan sähköakustisen järjestelmän hankkiminen, osoittautui järkevimmäksi vaihtoehdoksi salin jatkosuunnittelua varten.

Salissa tehtiin aluksi kattavat akustiset mittaukset, joiden avulla pystyttiin havainnoimaan mm. tilan ääniheijastusten voimakkuuksia ja tulokulmia. Salista tehtiin sen jälkeen akustinen 3-D malli, jonka akustiset ominaisuudet säädettiin mahdollisimman tarkasti akustisia mittauksia vastaaviksi. Varsinaisessa suunnittelutyössä salin pintojen, etenkin kattopintojen, pintamateriaalit ja muotoilut suunniteltiin vaimentamaan, tasaamaan ja monipuolistamaan tilan akustisia olosuhteita ja vastaamaan laadukkaan sähköakustisen järjestelmän vaatimuksia. Salin toteutussuunnittelu on nyt alkamassa ja akustiikkasuunnittelu etenee yhdessä muiden suunnittelualojen kanssa.

Lue lisää

Suomen kansallisooppera ja -baletti