Suomen parhaat musiikin oppimistilat valmistuivat Arabianrannan Soiva-taloon

Maaliskuussa 2021 Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä Pop & Jazz Konservatorion musiikin koulutukset muuttivat Soiva-nimiseen uudisrakennukseen Helsingin Arabianrantaan. Historiallisessa tehdaskorttelissa sijaitseva rakennus on osa työeläkeyhtiö Varman Arabia135-kiinteistökehityshanketta, jonka avulla aluetta kehitetään eläväksi kaupunkiympäristöksi.

Soiva-talon tilojen suunnittelusta vastasivat Arkkitehdit Tommila Oy arkkitehti Miia-Liina Tommilan johdolla ja kohteen urakoitsijana toimi SRV Rakennus Oy. Kohteen akustikan suunnittelivat Akukon Oy:n Janne Riionheimo ja Nella Näveri kohteen vastuullisen konsultin Henrik Möllerin johdolla. AV-tekniikan suunnittelusta vastasi Toni Poikonen yhdessä Akukonin muiden suunnittelijoiden kanssa.

Akukonin ja rakennuksen yhteinen historia alkaa jo 1990-luvulta, sillä talon aiemman, Taideteollisen korkeakoulun käytössä olleen inkarnaation akustiikkasuunnittelijana toimi niin ikään Akukon ja projektin parissa silloinkin työskennellyt Henrik Möller tunsi kohteen kuin omat taskunsa. Soiva-talon hankesuunnittelu tehtiin vuonna 2014 ja varsinainen projekti käynnistyi vuonna 2017.

Saleja, studioita, kuivia ja meheviä huoneita

Soiva-talon uumenissa on isot kellarikerroksen äänistudiotilat (kaksi äänitarkkaamoa, kaksi soittotilaa sekä neljä työasemapajaa) ja ensimmäisen kerroksen kolme harjoitussalia (kaksi rytmimusiikille ja yksi klassiselle). Ylemmissä kerroksissa on yli 50 harjoitushuonetta eri yksilösoittimille rummuista flyygeleihin ja viuluista puhallinsoittimiin. Tulevaisuuden musiikin ammattilaisten taival Soiva-talossa saattaa alkaa jo varsin nuorena, sillä musiikkileikkikouluopettajien koulutuksen myötä talossa nähdään myös muskarilaisia. Isossa aulassa voidaan järjestää matineoita ja muita esityksiä. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu uusi Arabia-sali (entinen Taideteollisen korkeakoulun Black Box), joka on muunnettu vahvistetun musiikin toistoon soveltuvaksi ja 270-paikkaiseksi.

Tilat ääneneristettiin ja akustoitiin huolellisesti. Suurin osa huoneista on Sylomer-kumien päälle box in box -periaattella rakennettuja kelluvia tiloja. Musiikin opiskelun, harjoittelun ja esittämisen kannalta keskeistä on myös taustamelun hallinta. Sen lisäksi, että ylimääräistä ääntä ei kuulu viereisestä huoneesta, melun on pysyttävä tietyissä rajoissa myös ilmanvaihdon ja talotekniikan osalta. Lisäksi suunniteltiin huoneen sisäinen akustiikka, jonka avulla hallitaan äänikenttää ja kaiuntaa. Akustiikan näkökulmasta harjoitussaleille on eri vaatimukset – rytmimusiikille suunnitelluissa saleissa on tarkoitus soittaa sähköisesti vahvistettua musiikkia, jolloin akustiikan tulee olla kuiva eli jälkikaiun tulee olla melko lyhyt. Klassisen musiikin soitinten vaatimusten takia klassisen musiikin harjoitussalin kaiku on vastaavasti suunniteltu pidemmäksi.

On kuitenkin kiinnostavaa, että ei aina käytetä valmiita bulkkimateriaaleja, vaan tehdään jotain erikoista.

Harjoitushuoneet määriteltiin käyttäjien kanssa yhteistyössä ja päädyttiin lanseeraamaan kolme eri äänieristyskategoriaa: korkea eli bändeille ja rummuille suunniteltu 60 dB:n eristys, keskikategoria eli 55 dB sekä laululle ja yksittäisille instrumenteille suunniteltu normaali 52 dB:n eristys. Joukossa on sekä ”kuivia” että ”meheviä” huoneita. Kevyemmin akustoidut mehevät huoneet löytävät kenties käyttäjänsä klassisen musiikin laulajien joukosta. Ajatuksena on kuitenkin ollut, että erilaisia huoneita voi vapaasti varata ja kokeilla. Jokainen saa löytää oman lempihuoneensa itse.

Talon akustiikkasuunnitelussa ja melulaskelmissa on pitänyt ottaa huomioon, että naapurustoon on nousemassa asuintaloja. Käynnissä on kymmenen eri lohkoa käsittävä uudisrakentamisen kokonaisuus.

AV-suunnittelu on senttipeliä

Toni Poikosen johdolla toteutetun AV-suunnittelun osalta yhteistyötä tehtiin Metropolian oman AV-suunittelijan ja tilan tulevien käyttäjien kanssa, jotta päästiin mahdollisimman hyvin tarkoitusta palvelevaan lopputulokseen. Kaiuttimien, soittimien ynnä muun laitteiston sijoittelu on senttipeliä ja huomioon täytyy ottaa niin ergonomia kuin mahdolliset varaukset myöhemmille käyttötarkoituksille. Niin akustiikka kuin AV-suunnittelukin nivoutuu esteettisiin valintoihin ja ne tehdään vahvasti yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Kaapeloinnit ja laitteet pyritään sijoittamaan siten, että ne häiritsevät visuaalista ilmettä mahdollisimman vähän – kuitenkin tilojen toiminnallisuuden ehdoilla. Tapio Ilomäki teki uuden Arabia-salin laitesuunnitelman, jonka pohjalta Studiotec Oy laati tilaan vaikuttavan esitysvalojärjestelmän.

Onnistunut OSB-operaatio

Soiva-talon kaikkien salien seinissä on käytetty OSB-levyä (oriented strand board eli suunnattu suurlastulevy). Riionheimo kertoo, että juuri tällaista materiaalia ei oltu koskaan aiemmin käytetty ja se vaati akustikoilta objektiivista materiaalin mallinnusta, ”pellepelottomuutta” ja testailua. Materiaalin jäykkyys, paksuus sekä äänen heijastavuus niin rytmimusiikin kuin klassisen musiikin käytössä täytyi tutkia itse.

– On kuitenkin kiinnostavaa, että ei aina käytetä valmiita bulkkimateriaaleja, vaan tehdään jotain erikoista. Vaikka tiettyä epävarmuutta olisikin ilmassa, niin jälkikäteen nämä ovat palkitsevia hetkiä. Tämähän toimii, näyttää hyvältä ja oli lopulta aika yksinkertainen toteuttaa.

Ykkösprioriteettina turvallinen sisäilma

Kantavana ajatuksena on ollut rakentaa Soivasta Suomen sisäilmaturvallisin talo. Ykkösprioriteetiksi noussut sisäilman laatu on tarkoittanut poikkeuksellisia toimenpiteitä ja kompromisseja myös akustiikan ja äänieristyksen suhteen. Käytössä on ns. tuplailmanvaihto eli ilma vaihtuu huoneiden lisäksi myös huoneet toisistaan erottavissa ilmaväleissä. Jopa akustiikkaverhoilujen taakse tuodaan ilmaa. Kenties selkeimmin äärimmäisen terveellisiin tiloihin pyrkiminen näkyy siinä, että monessa Soiva-talon tilassa päädyttiin käyttämään ainoastaan betonipinnotteisia lattialaattoja, joiden päälle ei tule parkettia, muovimattoa tai mitään muutakaan materiaalia. Askeläänien kannalta tilanne oli haastava, mutta se saatiin ratkaistua mallikaasti muilla keinoilla.

Valvontaa oikeassa vaiheessa

Riionheimo ja Poikonen painottavat myös projektin seurannan merkitystä. Työmaapäällikön kanssa lähes viikottain tehdyt valvontakierrokset ja toimiva kommunikointi tekivät työskentelystä sujuvaa. Säästyy sekä hermoja että rahaa, kun virheet pystytään korjaamaan oikeassa vaiheessa, eikä mitään tarvitse purkaa. Soiva-talossa käytettiin mm. Akukonissa kehitettyä mittausmenetelmää, jonka avulla pystyttiin paikantamaan ei-toivottu kytkentä kelluvien laattojen välillä.

On tärkeää, että akustiikka ja AV-suunnittelu otetaan suunnitteluprosessiin mukaan heti alussa ja huomioidaan projektin kaikissa vaiheissa. Ihanteellisessa tilanteessa rakentaja ymmärtää akustiikan haasteet ja kysyy tarvittaessa akustikon mielipidettä. Vaikka joskus saattaa tuntua siltä, että asiat tehdään vaikeimman kautta, sille on yleensä syynsä. Äänieristyksen kannalta tilassa ei tarvitse olla kuin yksi naula väärässä paikassa ja sen paikantaminen jälkikäteen voi olla todella vaikeaa.

Tulkkausta ja psykologiaa

Laajassa ja monia eri tahoja työllistävässä projektissa teknisen osaamisen ja suunnittelutyön ohella korostuvat vuorovaikutustaidot. Ratkaisut tehdään ja määritellään yhdessä tilaajan, arkkitehtien ja käyttäjien kanssa. Riionheimo kertoo, että monesti ongelma voi olla se, että jokainen suunnittelun ala tekee itsenäistä työtä, eikä keskustele keskenään – ainakaan samalla kielellä.

– Mutta Akukonissa osataan puhua todella montaa kieltä. Osataan puhua arkkitehdeille, käyttäjille ja loppuvaiheessa timpureille. Vahvuutemme on se, että me olemme kaikki historialtamme harrastelija- tai ammattitason äänityöläisiä myös päivätyömme ulkopuolella ja meillä on käsitys siitä, miten kentällä toimitaan ja minkälaisia tarpeita käyttäjillä on. Olen itse esimerkiksi toiminut studiossa paljon, Toni on soittaja ja osaa äänittää. Firmassa on lisäksi muutamia klassisia laulajia ja muita esiintyviä artisteja. Olen myös opettanut Metropoliassa akustiikkaa, joten tunnen oppilaita ja tiedän heidän tarpeensa sekä tasonsa. Harraste- ja ammattimielessä teemme ihan samanlaisia töitä, joita näissäkin tiloissa tehdään.

Projektin onnistuminen on pitkälti kiinni suunnitteluryhmästä sekä yhteistyön ja kommunikaation sujuvuudesta. Riionheimolta sataakin kiitoksia niin arkkitehtien kuin Indepron projektipäällikkö Pia Ikosen suuntaan.

– Suunnittelijoina meidän tehtävämme on optimoida asioita ja löytää realistiset, riittävän hyvät ja kustannustehokkaat ratkaisut. Vaikka ymmärrämme käyttäjien tarpeita ja haaveita, täytyy meidän muistaa myös rakennuttajan intressit, eli emme voi myöskään ylisuunnitella. Olen oikeastaan vasta viime aikoina ymmärtänyt, kuinka iso osa suunnittelijan ja konsultin työstä on psykologiaa ja asioiden tulkkaamista eri osapuolten välillä.