Porin Teatteri on uusrenessanssin kaunokainen

On vuosi 1884. Poriin valmistuu teatteritalo, jota yhä pidetään kauneimpana vertaistensa joukossa.

Uusrenessanssin tyylisuuntaa edustava rakennus on arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas, erityisesti kävijät muistavat sen 313-paikkaisen päänäyttämön vertauskuvalliset kattomaalaukset. Sitten kesän 2017 teatterikokemusta ovat virkistäneet uudet esitystekniikan ja akustiikan suunnittelun toteutukset.

Porin teatterin peruskorjauksessa käytiin läpi kaikki rakennuksen sisätilat ja rakenteet mukaan lukien teatteri- ja esitystekniikka. Esitystekniikan suunnittelu kattoi näyttämömekaniikan sekä valo-, ääni- ja kuvatekniikan suunnittelun teatterin kahdelle näyttämölle.

Aisti-iloja yleisölle

Peruskorjausta tehtiin vaiheittain, jotta talon normaali esitystoiminta häiriytyisi mahdollisimman vähän. Viimeisenä saatiin valmiiksi teatterin vanha osa ja suuri näyttämö, jonka tekniikka uusittiin kokonaan. Näyttämötekniikan uusinta tavoitti Akukonin Tapio Ilomäen työpöydän ja ajattelun.

– Suunnittelin toiminnallisuutta, sekä järjestelmiä valoon, kuvaan, nostotekniikkaan ja komentoon.

Yleisöltä pääosin piilossa oleva näyttämötekniikka uudistettiin kokonaisuudessaan.

– Yleisö näkee ehkä kymmenyksen kaikesta tekniikasta, eikä tekniikan kuulukaan olla esillä vaan palvella toimintaa näyttämöllä. Esimerkiksi kapellimestarikuvaa tai juorujärjestelmiä ei yleisö näe, vaan ne palvelevat puhtaasti esiintyjiä, kertoo esitystekniikan suunnittelija Ilomäki.
Ammattitermit tarkoittavat kontrolliäänen ja -kuvan saamista kattavasti näyttämöltä muihin tiloihin. Porissa saadaan orkesterimontusta kuva näyttelijöille näyttämön sivuun ja näyttämökuva työpisteisiin. Jopa ravintolaan ja taukotiloihin voidaan ohjata kuvaa näyttämöltä.

Rakennustaiteellisesti arvokkaalla Porin teatterilla on säilyttävästä ja suojelevasta asemakaavasta kertova sr4-merkintä. Rakennusta ei saa purkaa ja siinä suoritettavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.
– Peruskorjauksessa aivan kaikki uusittiin. Voidaan sanoa, että betoniseinät ja lattia säilyivät, kun teatteri siirtyi 1970-luvun mallistaan 2020-luvulle. Päänäyttämön lattiaakin nostettiin runsaat kymmenen senttiä, minkä seurauksena saatiin paremmat näkemälinjat. Tätä muutosta yleisö tuskin tunnistaa, vaikka huomaakin jonkin muuttuneen.

Erityisen mielissään Ilomäki on päänäyttämön parven alkuperäistetystä alakatosta, johon saatiin toiminnallisia kiinnityksiä.

1880-luvun akustinen suunnittelu

Siirretäänpä Akukonin akustiikkasuunnittelija-arkkitehti Anssi Ruusuvuori aikakoneella laatimaan Porin teatterille akustiikkasuunnitelmaa sen rakennusvuonna. Miten menisi kollegiaalinen yhteistyö arkkitehti Johan Erik Stenbergin kanssa.
– Jaa-a, eipä kai tuohon aikaan akustiikkaan osattu kiinnittää huomiota. Ymmärtäisin, että rakennuksia tehtiin suunnitelmia kopioimalla ja hyvästä suunnittelusta kertovien kuulopuheiden perusteella. Kaipa ajalla oli "akustiset auktoriteettinsa", muttei samassa mielessä kuin tarkan mittaamisen nykyajassa. Esimerkiksi käsite jälkikaiunta-aika, saati sen tuominen tilan käyttötarkoituksen yhteyteen, oli tuntematon.

Akukonilla on enemmänkin kokemusta 1800-luvulla rakennettujen arvokohteiden peruskorjaukseen liittyvästä suunnittelusta, esimerkkeinä Svenska Teatern ja Moskovan konservatorio.

Porin hevosenkenkämallinen päänäyttämö parvineen pysyi rakenteena koskemattomana. Enemmän Ruusuvuori pääsi vaikuttamaan alkujaan vuonna 1973 harjoitustilaksi rakennettuun pieneen näyttämöön.

– Pieni näyttämö ei ennen remonttia ollut arkkitehtuuriltaan mikään kaunokainen. Onneksi arkkitehdille kelpasivat seinille suunnittelemani ääntä hajottavat rakenteet sellaisenaan. Ne kuitenkin ovat melko merkittävä osa näyttämötilan visuaalista ilmettä, toteaa Ruusuvuori.

Kahdesta näyttämöstä pieni koki isoimman remontin, kun pala palalta paikkaillusta tilasta tehtiin studiomaisen intiimi "musta laatikko" yhdellä suunnitelmalla: muun muassa seinän pintarakenne uusittiin ja tilaan tuotiin pistenostimet ja tekniikkasilta. Saavutettuun jälkikaiunta-aikamittauksen tulokseen Ruusuvuori on ammattimielessä tyytyväinen. Teatterin käyttöpäällikkö Juha Jutila antaa sivustatukea:
– Kyllä huomaa, että Akukon on paljon tehnyt juuri teattereita.

Akustiikan suunnittelun töinä Porin näyttämöt olivat keskenään varsin erilaisia. Ruusuvuoren piirrettyä laatikkomaisen pienen salin uudet seinärakenteet, sen akustiset ominaisuudet voitiin mallintaa heti suunnittelukuvasta. Päänäyttämöllä tehtiin akustiset loppumittaukset paikan päällä.

Työn rauhaa tekijöille

Näytelmän äänet syntyvät suunnitellusti. Äänisuunnitelman toteutuksesta ja tehosteista vastaa Porissa Pontus Keto. Tehostemestari Keto arkailee alkuun sanoa työpaikkansa näyttämöiden akustiikan nykytilasta – kunnes asia alkaa erottua.
– Onhan tässä saatu kaikki ylimääräiset äänivuodot tilasta toiseen viimeinkin loppumaan. Eri työtilojen välinen äänieristys on nyt kohdallaan ja niissä akustiikka sellainen, että kaikkien viihtyvyys on parantunut.

Paitsi muutoksia tilojen akustiikassa Keto ihailee myös itselleen tutumpaa asiaa eli esitystekniikkaa.
– Äänitekniikan suhteen on kyllä tehty loistavaa työtä. Kaikki pikkuviat on saatu pois. Ihan suoraan kiitos suunnittelutyöstä Akukonin Tapio Ilomäelle.

Keto kertoo kollegoistaan, jotka ovat käyneet positiivisesti kadehtimassa hänen työtilojaan ja "kalupakkiaan" Porin teatterissa. Työkalupakilla Keto viittaa unelmalistaan, jolla hän sai talon käyttöön haluamansa mikrofonisalkun.
– Meillä on pieni äänitarkkaamo salin takaosassa. Ai niin hiljainen ja ergonominen! Vain yhden pienen tuulettimen äänen voi juuri ja juuri erottaa.

Valo- ja esitystekniikan tietokoneet on viety rohkeasti pois tarkkaamosta; ne ovat etäällä, kaksi kerrosta ylempänä.
– Minulla on tarkkaamossa vain backup-kone, jota ei vielä koskaan ole tarvittu.

Teatterin käyttöpäällikkö Juha Jutila antaa arvon henkilökunnan kuulemiselle.
– Saimme osallistua osaltamme suunnitteluun, ja siinä yhteydessä akukonlaisilta kuultiin kaikkea, mitä emme olisi osanneet ajatellakaan.
Jutila mainitsee kaksi esimerkkiä yli muiden.
– Päänäyttämön äänitarkkaamolle löydettiin uusi paikka, samoin kuudelle videotykille. Videotykki saatiin piilotettua parvekkeen rakenteen sisään! Siinä on laadukas linssi, oma huoltoluukku ja viilennys, eikä se pidä lainkaan ääntä. Tämä on tärkeää, sillä jokainen näytelmä käyttää projisointia.

Kaikkiaan valaistuksessa siirryttiin vahvasti LED-valaisimiin, mutta laatutekijöistä johtuen perinteisiä lamppuja ei niitäkään hylätty.

Porin teatterin peruskorjaus

Teksti: Jukka Sundholm
Kuvat: Akukon Oy ja Porin kaupunki