Kun Suomen kansallisoopperan orkesteri harjoittelee, pitää akustiikan ja esitystekniikan olla kunnossa.

Sana akustiikka merkitsee musiikin ystävälle usein sitä, millaiselta musiikki kuulostaa esitystilassa. Ovatko soittimet, sävyt ja nyanssit erotettavissa, ympäröivätkö tilan heijastukset ja kaiunta kuulijan miellyttävästi ja ovatko tilan mittasuhteet aistittavissa. Välttämättä ei tule ajatelleeksi, että myös harjoitustilan akustiikka vaikuttaa olennaisella tavalla muusikoiden työhyvinvointiin ja varsinaisen esityksen taiteelliseen onnistumiseen.

Ennen harjoitussalin uudistusta orkesteri harjoitteli tilassa, joka oli alun perin ajateltu ja varattu nuotistoksi, mutta kuitenkin rakennettu orkesterin harjoitussaliksi jo rakennusvaiheessa. Ongelmia oli paljon. Tila oli liian matala ja tilan akustinen vaimennus oli väärin toteutettu, joista syistä äänenvoimakkuus kasvoi aivan liian suureksi. Jälkikaiunta oli liian alhainen ja äänikenttä epätasainen, joista syistä orkesterin jäsenet eivät kuulleet toisiaan eikä orkesterin kokonaisuutta tasapainoisesti. Lisäksi tilassa oli äänekäs ilmanvaihto ja vedon tunnetta. Salin ulkoasu oli kulunut, eikä instrumenteille löytynyt kunnon säilytystiloja. Muusikoiden työolosuhteissa oli siis paljon parantamisen varaa.

Kokonaisvaltainen akustiikkaremontti

Kansallisoopperan ja -baletin harjoitussalin vastuullisena akustiikkasuunnittelijana toimi Anssi Ruusuvuori ja vastuullisena esitystekniikan suunnittelijana Tapio Ilomäki.

Janne Hautsalo toimi suunnittelussa erityisesti oopperan ääniasioihin perehtyneenä asiantuntijana. Janne on paitsi akustikko, myös musiikin maisteri, joka on itsekin laulanut oopperassa.

Remontissa huoneakustiikka uusittiin kokonaan, ja tilaan asennettiin laadukas sähköisesti avustettu akustiikkajärjestelmä. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska tila oli liian pieni ja matala, jotta sinne olisi voitu luoda orkesterin harjoittelulle sopiva luonnollinen huoneakustiikka.

Sähköisesti avustettu akustiikkajärjestelmä elää ja hengittää tilan luonnollista akustiikkaa. Kumpikin tukevat toisiaan.

Toimiva, luonnollisen kuuloinen sähköisesti avustettu akustiikka edellyttää huoneakustiikalta riittävän lyhyen jälkikaiunta-ajan lisäksi laadukasta ja tasaista äänikenttää, sillä järjestelmä tallentaa, toistaa ja muokkaa salin luonnollisia heijastuksia. Tilaa ei siten voitu vaimentaa liikaa. Salin jälkikaiunta-aika suunniteltiin äänitason madaltamiseksi mahdollisimman lyhyeksi, mutta samalla riittävän pitkäksi ja laadukkaaksi sähköakustista järjestelmää varten. Kumpikin tukevat toisiaan.

Musiikkitilassa myös estetiikka on tunnelman ja soittofiiliksen kannalta tärkeää.  Vanhaa nuotistoa muokattiinkin monin tavoin, jotta saavutettiin miellyttävä, kevyt ja ilmava ulkoasu. Katon akustiset ratkaisut ja tekniikka verhottiin ääntä läpäisevien alakattorakenteiden taakse, mutta ne ovat edelleen näkyvissä, ikään kuin pilviharson takana. Tämä oli visuaalisesti tärkeää, jotta tila ei vaikuttaisi liian matalalta.

Akustisen parantamisen lisäksi remontille asetettiin myös muita tavoitteita, kuten ilmanvaihdon melutason alentaminen, vedontunteen poistaminen sekä äänitysmahdollisuuksien, instrumenttien säilytystilojen, valaistuksen ja tilan ulkoasun parantaminen. Nämä kaikki toteutettiin. Onkin tärkeää ymmärtää, että akustisessa suunnittelussa tulee huomioida myös monet muut tilan laatuun ja viihtyvyyteen liittyvät seikat. Vasta sitten tilan ”akustiikka” on kunnossa.

Esitystekniikan ratkaisut akustiikan tukena

Sähköisesti avustettuun akustiikkajärjestelmään kuuluu noin 120 kaiutinta ja 40 mikrofonia vahvistimineen ja prosessoreineen.  Teknisessä mielessä järjestelmää voidaankin pitää esitystekniikkana.

Pelkkä akustiikka ei orkesterille riitä. Myös toiminnallisuuden ja työolosuhteiden tulee olla kunnossa.

Harjoitussali on orkesterin työpaikka, jossa vietetään paljon aikaa ja tehdään myös äänityksiä. Pelkkä akustiikka ei orkesterille riitä. Myös toiminnallisten ominaisuuksien ja työolosuhteiden tulee olla kunnossa, toteaa Tapio Ilomäki.

Remonttia edeltävässä mikrofonien ja ilmanvaihdon sijoittelutarkastelussa paljastui olennaisia ongelmia: poistoilman päätelaitteet tulisivat mikrofonien lähelle, josta syystä niiden aiheuttama häiriö korostuisi. Lisäksi salissa oli vedon tunnetta. Remontin yhteydessä ilmanvaihto parannettiin lisäämällä tuloliman päätelaitteita sekä lisättiin äänenvaimentimia poistoilmakanaviin. Lisäksi äänen tallennusta varten suunniteltiin uusi mikrofoninostin Decca Tree -tyyppiselle mikrofoniasetelmalle.

Tapio osallistui myös valaistuksen suunnitteluun. Valaistussuunnittelija Sanna Forsman sai määritellä valaisimet useamman kerran, ennen kuin kaikki olivat tyytyväisiä. Vanhat nuotit saattavat olla kellastuneita, jolloin värisävyltään kylmempi valo edesauttaa nuottien luettavuutta. Muissa tapauksissa sävyltään lämpimämpi valo koetaan miellyttävämpänä. Valaistuksesta tehtiinkin värilämpötilaltaan säädettävä. Valaisimien sijoittelua muutettiin siten että sähköakustiikan mikrofonien sijoitusta ei tarvinnut muuttaa optimista.

Talon oma väki mukana suunnittelussa ja käyttöönotossa

Orkesteri sekä talon omat asiantuntijat olivat vahvasti mukana harjoitussalin suunnittelussa ja käyttöönotossa. Oopperan taiteellisen väen puolelta erikseen mainittakoon orkesteripäällikkö Anna Kondracka sekä pääkorrepetiittori Kurt Kopecky, joiden rooli oli merkittävä. Lisäksi orkesterin kontrabasisti Marko Mikkola antoi oman aktiivisen ja avuliaan panoksensa suunnittelun tueksi muusikon näkökulmasta.

Äänen ja käytettävyyden asiantuntijoina suunnitteluun ja käyttöönottoon osallistuivat mm. näyttämöpäällikkö Petri Peltovako, joka on myös kokenut ja arvostettu äänisuunnittelija sekä Reima Saarinen, joka on yksi Suomen tunnetuimmista saliääniguruista. Rakennuttamisesta vastasi Kansallisoopperan ja -baletin puolesta kiinteistöpäällikkö Erja Korte, jolla on paljon kokemusta sellaisesta rakennuttamisesta, jossa akustiikka on suuressa roolissa. Senaatti-kiinteistöjen puolesta rakennuttamisasioita hoiti rakennuttajapäällikkö Kasperi Koimäki.

Suunnittelun tavoitteita ja odotettavissa olevia parannuksia käytiin hankkeen aikana useita kertoja läpi. Myös mahdollisuuksien rajat tuotiin esille. Hankalan muotoisesta ja liian matalasta tilasta ei ollut mahdollista tehdä täydellistä harjoitussalia, mutta siitä oli mahdollista tehdä oikein hyvin käyttötarkoitukseensa sopiva. 

Mahdolliset ennakkoluulot sähköisesti avustettua akustiikkaa kohtaan hälvenivät, kun muusikot saivat itse kokeilla, millaista on soittaa laadukkaalla keinoakustiikalla varustetussa tilassa.

Ajatus sähköisesti avustetusta akustiikkajärjestelmästä luonnollisen akustiikan sijaan herätti orkesterin keskuudessa myös huolta. Suunnitteluvaiheessa käytiinkin yhdessä kuuntelemassa ja myös soittamalla kokeilemassa sähköisesti avustettuja akustiikkajärjestelmiä hyödyntäviä saleja Norjassa ja Itävallassa. Vierailujen aikana erilaisista toteutustavoista saatiin kuuntelukokemuksia. Janne Hautsalon mukaan vierailut olivat hyvin tärkeitä myös siksi että, niiden avulla mahdolliset ennakkoluulot sähköisesti avustettua akustiikkaa kohtaan hälvenivät, kun muusikot saivat itse kokeilla, millaista on soittaa laadukkaalla sähköisesti avustetulla akustiikkajärjestelmällä varustetussa tilassa.

Orkesteri antoi arvosanaksi 4,2/5, mikä on erittäin hyvä.

Akukonin tehtäviin kuului akustiikkajärjestelmän perusvirityksen lisäksi virityksen viimeistely orkesterilta saadun palautteen perusteella.

Lopputuloksesta tuli juuri sellainen kuin odotettiinkin, eli oikein hyvä. Petri Peltovako kertoo, että salin perusvirityksen jälkeen orkesteri antoi asteikolla 1 - 5 salille arvosanan 3,9. Kun akustiikkajärjestelmää oli palautteen pohjalta viritetty lisää, saatiin arvosanaksi jo 4,2, mikä on erittäin hyvä.

Akustiikka ja orkesterin työolosuhteet ovat lähtökohtaan verrattuna remontin jälkeen paljon alkuperäistä paremmat. Kaikki osapuolet jakavat ajatuksen siitä, että nyt onnistuttiin!

Yhteistyössä mukana

Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt sekä Suomen kansallisooppera ja -baletti
Arkkitehtisuunnittelu: K2S Arkkitehdit
Sähkösuunnittelu: Granlund
Rakennesuunnittelu: IdeaStructura
LVI-suunnittelu: Ramboll
Kansallisooppera ja -baletti: orkesteri Erja Korte, Petri Peltovako, Reima Saarinen; asennustyöt Jouni Laine
Senaatti-kiinteistöt: Kasperi Koimäki, rakennuttajapäällikkö
Akustiikkajärjestelmän toimitus ja asennus: Overture Audio ja Amadeus Acoustics
Akukonin tiimi: Anssi Ruusuvuori, Tapio Ilomäki, Janne Hautsalo, Henrik Möller, Jukka Pätynen; sähköakustiikan viritys yhteistyössä Eckhard Kahle / Kahle Acoustics